Euroopan komissio hyväksyi perjantaina aamulla ilmastotavoitteet, joiden mukaan päästöt pitää laskea 55 %:iin vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Suomelle tavoitteet sopivat hyvin, oma ilmastopolitiikkamme on jo nyt kunnianhimoisempaa kuin muualla Euroopassa. Energiantuotannon osalta tavoitteeseen päästään jo aiemmin. Sähkö on yli 80 %:sti päästötöntä jo nyt, ja lämmityksen päästöt vähenevät ripeästi.

– Nyt asetettava yhteinen eurooppalainen tavoite ei ole meille mikään ongelma, päinvastoin, on hienoa, että EU haluaa kulkea edellä ilmastonmuutoksen torjunnassa, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä. – Samalla pitäisi huolehtia myös siitä, että kaikki tarvittavat keinot ilmastonmuutoksen torjumiseen ovat myös käytössä, Leskelä jatkaa.

EU:n kestävän rahoituksen paketti on parhaillaan lausuntokierroksella. Mikäli ehdotus ei muutu, päästöttömät energiantuotantomuodot tulevat jatkossa saamaan rahoitusta erilaisilla koroilla. Aloite suosii aurinko- ja tuulivoimaa, ja uhkaa samalla nostaa muiden päästöttömien tuotantomuotojen, eli vesivoiman, ydinvoiman ja bioenergian rahoituskustannuksia. Rahoituskustannukset ovat merkittävä kuluerä paitsi rakennusvaiheessa, myös käytössä ja ylläpidossa. Lisäksi valmistelussa olevat säännöt ovat ristiriidassa EU:n komission omien skenaarioiden kanssa. Niissä ilmastoneutraali energiajärjestelmä 2050 sisältää kasvavasti ydinvoimaa, vesivoimaa ja bioenergiaa tuuli- ja aurinkoenergia ohella.

– On kestämätöntä, että samalla kun asetetaan hyviä tavoitteita, vedetään toisesta päästä mattoa alta, Leskelä toteaa. – Käytössä olevaan ydinvoimalaan saatetaan investoida jopa sata miljoonaa euroa vuodessa, eivätkä vesivoimaloiden kalaystävälliset turbiinitkaan aivan ilmaisia ole, Leskelä jatkaa. – Lisäksi Itä-Euroopan on aika haastavaa korvata fossiilista tuotantoa pelkällä tuulella, jos ydinvoima rajataan rahoituspolitiikalla keinovalikoimasta.

Sähkön tuotantokustannukset vaikuttavat kotitalouksien ja teollisuuden maksamaan sähkön hintaan, ja myös mahdollisuuksiimme vähentää päästöjä muilla sektoreilla. Keväällä julkaistut eri toimialojen vähähiilisyystiekartat perustuvat poikkeuksetta sähkön kulutuksen lisäämiselle. Olemassa olevan tuotannon kehittäminen ja uuteen tuotantoon investoiminen ovat ainoat tavat saada lisää sähköä ilman tuonnin merkittävää lisäämistä.

Teollisuuden ja liikenteen vähäpäästöisyys vaatii lisää sähköä kilpailukykyiseen hintaan. Sähkön tuotantovolyymi kasvaa, jos tuottaminen on kannattavaa. Lisäksi energiayhtiöt tarvitsevat selkeän signaalin sähkömarkkinoilta siitä, milloin sähköä tarvitaan ja kuinka paljon, ja päättäjiltä siitä, että päästöttömyys on ykköstavoite.

– Teollisuusstrategiaa olisi hyvä päivittää tulevaa energiankulutusta silmällä pitäen, toteaa Energiateollisuus ry:n tuotannosta vastaava johtaja Jari Kostama. – Yhtiöt investoivat tuotantoon, jos näkymä kulutuksen kehityksestä on selvä. Yhteisten ja tärkeiden ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan mahdollisimman kilpailukykyistä tuotantoa ja ennakoitavaa toimintaympäristöä, jotta tiedetään mihin suuntaan kehitys menee, Kostama jatkaa.

Lisätietoja:

Jukka Leskelä, toimusjohtaja, Energiateollisuus ry +358 50 5937233

Jari Kostama, johtaja, Energiateollisuus ry, +358 50 3011870