Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry 90 vuotta 

Vuoden 2023 kesäkuun puolivälissä 90 vuotta täyttänyt Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto on kiihdyttänyt viimeisen vuosikymmenen aikana digitaalista osaamistaan.

Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL perustettiin 1933 salolaisen sähköyrityksen johtajan K. Th. Gustafssonin ehdotuksesta. Hän uskoi, että vain yhteistyön avulla voitiin lopettaa alan hajanaisuus, torjua kuutamourakointia, parantaa osaamista, pyristellä irti isojen toimijoiden vallasta ja saada sähköammattilaisten ääni määräyksiä kehittelevän esivallan kuuluville. Siten STUL toimii yhä – olkoonkin, että teknologinen kehitys on ollut huimaa.

Kymmenen vuotta sitten ilmestyi historiikki nimeltään STUL ry: 80 vuotta sähköistysalan hyväksi, joka esitteli kattavasti liiton kehitystä siihen asti. Siksi keskitymme nyt etenkin kymmeneen viime vuoteen. Lyhyehkössä artikkelissa vuosien 2012–23 onnistumisten, tapahtumien ja arkisten, mutta tärkeiden tehtävien kattava kuvaus ei ole mahdollista.

Tiivistelmä voisi kuitenkin olla seuraavanlainen: Ensinnäkin STUL on yksi Suomen vahvimmista toimialajärjestöistä ja sähköisen talotekniikan paras asiantuntija ja tiedon tuottaja. Sen jäsenistö kattaa leijonanosan Suomen sähköalan liikevaihdosta ja henkilöstöstä. Liitolla on noin 3 000 jäsenyritystä ja 16 alueosastoa, 88 oppilaitosjäsentä ja 14 jäsenjärjestöä. Urakoitsijajäsenten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 4,5 miljardia euroa ja ne työllistävät 22 000 asentajaa ja 5 000 toimihenkilöä.

Toiseksi STUL on nostanut aktiivisesti talotekniikan asemaa rakentamisessa. Alan keskeiset järjestöt LVI-TU, STTA ja STUL tiivistivät yhteistyötään ja perustivat yhteisen Talotekniikkaliiton, tavoitteena vaikuttaa muun muassa lakeihin ja määräyksiin.

Kolmanneksi STULilla on lukuisia työtä helpottavia palveluita ja työkaluja, eikä mistään muualta saa samanlaista määrää alan tietoa edes keräämällä. Esimerkiksi mobiililaitteessa ja tietokoneella toimivasta Työmaahelppi-sovelluksesta asentaja voi tarkistaa oikeat vastaukset ja ratkaisut valtaosaan työmaalla esiin nousevista teknisistä kysymyksistä. Jäsensivuilla on kattava työkalupakki esimerkiksi työsuhde- ja työsopimusasioista.

Neljänneksi voisi nostaa sen, että vuodesta 2014 alkaen rakennusala velvoitettiin harmaan talouden torjumiseksi raportoimaan työmailta työntekijätiedot ja urakkasummat. Liitto vaikutti lainsäädäntöön sekä suoraan että osakkuusyhtiönsä Suomen Tilaajavastuu oy:n (STV, nykyään Vastuu Group oy) kautta. Vastuu Group lanseerasi uusia palveluita, joiden avulla lain vaatimat raportit saadaan kohtuullisella työmäärällä. Nyt tilastot osoittavat rekisteröidyn työntekijämäärän rakennuksilla nousseen markkinatilanteesta huolimatta.

Viides, mutta ei vähäisin, tekijä on kansainvälisen yhteistyön merkityksen kasvu. STUL on ollut hyvin aktiivinen sekä Euroopassa että Pohjoismaissa.

Osaava henkilökunta on kantava voima

– STULin toiminnan tavoite on aina ollut sähköurakoitsijan aseman parantaminen rakentamisen prosessissa. Tekniikan monimutkaistuessa, talotekniikan integroituessa ja uusien yhteistoimintaurakkamallien ja integroitujen projektitoimitusten yleistyessä tämä ei onnistu keneltäkään yksin. Nyt tarvitaan kiinteää yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa, vuosina 2004–2019 Sähkö- ja teleurakoitsijaliittoa johtanut Olli-Heikki Kyllönen sanoo.

Johtajat suunnittelevat toimintaa, mutta työn tekee henkilökunta – tai Kyllösen sanoin: toimitusjohtajan tehtävä on auttaa muita onnistumaan.

– Henkilöstö, talous ja toiminta ovat vakaalla pohjalla. Se mahdollistaa pitkäjänteisen toiminnan sekä uusien palvelujen ja tuotteiden kehittämisen vastaamaan koko sähköistysalan tarpeita, Olli-Heikki Kyllönen kuvailee.

– STULilla on aina ollut aktiivinen, osaava ja innokas henkilökunta, jonka yhteistoiminta luottamushenkilöiden kanssa on ollut saumatonta ja antoisaa, sanoo puolestaan Pohjois-Suomen Sähkö oy:n toimitusjohtaja, STUL:n kunniapuheenjohtaja Juha Lounatvuori.

Hän toimi STULin hallituksessa 13 vuotta aina vuoteen 2016, niistä kahdeksan puheenjohtajana.

Pettymyksiäkin on vuosien aikana tullut. Jäsenmäärä on valitettavasti laskenut eläköitymisten ja yrityskauppojen myötä.

– Uusien ja nuorten urakoitsijoiden saaminen mukaan on haastavaa. Mukaantulo olisi hyvin suotavaa jo sen takia, että siten alan käytännöt saataisiin kaikille samankaltaisiksi, Lounatvuori painottaa.

Kansainvälinen yhteistyö tiivistyi 2010-luvulla

Voltmen oy:n toimitusjohtaja ja STULin puheenjohtajana vuosina 2002–2007 toiminut Janne Skogberg valittiin toistamiseen Euroopan sähköurakoitsijaliittojen kattojärjestö AIE:n, nykyiseltä nimeltään EuropeOnin, puheenjohtajaksi Helsingissä 2012.

STUL on vaikuttanut EuropeOnin kautta useisiin EU-direktiiveihin. Teemoina ovat olleet muun muassa standardointi, urakointisäännöt, älykodit, hajautettu sähköenergian tuotanto, sähköautoihin liittyvät asennusratkaisut ja nyttemmin myös osaavan työvoiman saanti.

Myös pohjoismainen yhteistyö oli vilkasta, varsinkin sähköturvallisuus- ja ITC-ryhmien osalta.

– Painopisteen siirtyminen Eurooppa-tasolle oli tärkeä kehitys, Kyllönen sanoo.

Vuonna 2012 rakennusalan järjestöt Rakennusteollisuus RT, Talonrakennusteollisuus, Kiinteistöliitto, Rakentamisen laatu RALA ja STUL ostivat kehitysyhtiö Aspidan osuuden Suomen Tilaajavastuu oy:stä. Kaupan jälkeen STULin omistusosuus nousi 24 prosenttiin. Siten varmistettiin vahva pohja Vastuu Groupin palvelujen kehittämiselle edelleen.

Monessa asiassa onnistuttiin Kyllösen arvion mukaan hyvin. STULin moninaiset tuotteet ja palvelut ovat pysyneet ajan tasalla ja jäsentyytyväisyys korkealla. Tietotuotteet digitalisoitiin 2010-luvulla ja tuote- ja palvelutarjontaa laajennettiin myös erityistekniikoihin, kuten aurinkosähköjärjestelmiä koskevaan koulutukseen, ja myöhemmin määriteltiin kriteerit hajautettuja sähköjärjestelmiä koskevalle pätevyydelle. Lounatvuori listaa, että hyviä onnistumisia olivat Suomen Tilaajavastuun kehittyminen nykyiseen muotoonsa Vastuu Groupiksi ja erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa tehdyt yhteistyöasiat ja niistä seurannut nykyinen Talotekniikkaliitto.

– On ollut hienoa saada olla tekemisissä liiton henkilökunnan ja muiden toimialojen luottamushenkilöiden kanssa ja kuulla heidän näkemyksiään ja kokemuksiaan, joiden perusteella myös oma käsitykseni on laajentunut, Lounatvuori pohtii.

– Myös sekä eurooppalaisella että pohjoismaisellakin tasolla oleviin asioihin ja henkilöihin tutustuminen avarsivat näkemyksiä. Kaikkiaan liiton hallituksessa vierähti 13 vuotta enkä niistä antaisi yhtään pois!

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuodelta 2013 sekä EU:n valkoinen kirja vuoden 2030 ilmastotavoitteista viestivät voimakkaasti siitä, että sähkön rooli ja kulutus kasvavat, mikä tarjoaa paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia STULin jäsenille. Siksi liiton ohjeistot koskien hajautetun tuotannon liittämistä sähköverkkoon uusittiin, samoin kuin päivitettiin ohjeistot, joiden mukaan toimimalla järjestelmien sähköturvallisuus varmistetaan. Lisäksi STUL liittyi muiden keskeisten alan järjestöjen yhteiseen Hyvinvointia Sähköllä – Visio 2030 -hankkeeseen.

Vuonna 2014 STUL liittyi Green Building Council Finland ry:n jäseneksi. STUL oli aktiivisesti tuottamassa tietoa ja tukemassa Omakotiliiton aloitetta energiatodistusasetuksen muuttamiseksi. Samana vuonna tuotiin esiin sähkön mahdollisuuksia lähes nollaenergiarakentamisessa osallistumalla FInZEB hankkeeseen.

Kasvot vaihtuvat ja digipalvelut kehittyvät

Vuonna 2014 tapahtui merkittävä muutos, kun Juha Lounatvuori poistui liiton hallituksesta mukanaan kunniapuheenjohtajan arvo. Hänen tilalleen valittiin Amplit oy:n toimitusjohtaja Jussi Kuusela.

Niihin aikoihin STULissa syntyi eläköitymissuma ja siitä seuraava rekrytointiurakka. Se tarjosi mahdollisuuden palkata järjestöön uudenlaista osaamista, sillä uusi sukupolvi tuo aina mukanaan uudet tavat. Siinä missä eläköityvät sähkömiehet ja -naiset ovat koulineet aivonsa hankkimaan tiedon lehdistä, kirjoista ja koulutustilaisuuksista, työmarkkinoille tuleva sukupolvi on tottunut hakemaan tietoa verkosta.

STULissa ja palveluyhtiöissä toteutettiin vuonna 2015 merkittäviä tietojärjestelmien kehityshankkeita, jotka mahdollistavat uusien digitaalisten tietotuotteiden toteuttamisen ja helpon käytön. Sähköinfon verkkokoulutukset tulivat markkinoille syksyllä, ja silloinen Sähköala-lehti (nykyään Sähkömaailma Extra) sai digiversiot: nyt voi printtilehden lisäksi saada netti- ja Facebook-sivuston, lehden näköispainoksen ja uutiskirjeen – jokaiselle lukijalle löytyy omiin lukutottumuksiin soveltuva versio.

2010-luvun alkuvuosina varsinkin maakunnissa puhuttiin vaikeasta markkinatilanteesta. Vuonna 2016 tilanne parani osittain: sähköistysmarkkinat kehittyivät suotuisasti kasvavilla alueilla ja vahvoilla teollisuuspaikkakunnilla, mutta taantuvilla alueilla näin ei käynyt.

– Tämä yhteiskunnan polarisaatio vaikutti STULin jäsenistöön, jonka määrä laski varsinkin maakunnissa, Kyllönen sanoo.

Syksyllä 2016 julkaistu valtion energia- ja ilmastopoliittinen strategia oli monessa mielessä sähkömyönteinen. Kuten STULin vuosikertomuksessa todetaan: ”Sähkön keskeinen rooli kasvihuonekaasujen vähentämisessä on nyt tunnustettu strategiassa ja etenkin sähköisen liikenteen osalta strategia sisältää monia positiivisia kirjauksia”.

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistus muutti alaa merkittävästi. Liitto ajoi näkemyksiään ollen aktiivisesti yhteydessä opetusministeriöön ja opetushallitukseen. Eduskunnalle antamassaan lausunnossa STUL korosti muun muassa sähköturvallisuuslain merkitystä, riittävän teoreettisen osaamisen varmistamista sekä sitä, että opiskelijan, oppilaitoksen ja yrityksen kolmikantasopimukselle on luotava riittävän selkeä ja kevyt malli jotta työssäoppiminen saadaan todella toimivaksi.

– Se vaati STULilta ja sen jäseniltä uutta ajattelua ja tekoja, sillä jos se olisi hoidettu huonosti, edessä olisi ollut ongelmia niin alan yrityksille kuin asentajaopiskelijoillekin, Kyllönen painottaa.

– Vaikka yksi pysyvistä tehtävistämme on sähköalan opiskelijarekrytointiin vaikuttaminen, emme useista kampanjoista huolimatta ole saaneet nuoria naisia hakeutumaan alalle. Ponnisteluja sen edistämiseksi ei silti pidä lopettaa, Kyllönen huomauttaa.

STULin oppilaitosryhmä kehitti 2018 Toppi-työssäoppimissovelluksen, jossa opetussuunnitelmat on pilkottu konkreettisiksi työtehtäviksi.

Vantaalla järjestettiin yhdessä LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU:n ja STTA:n kanssa Talotekniikka – aliurakoitsijasta päätoteuttajaksi -seminaari, johon
osallistui toista sataa jäsenliikkeiden, rakennuttajien ja rakennusliikkeiden edustajaa.

Vuosi 2017 oli uusien digitaalisten tietotuotteiden läpimurtovuosi. Niiden osuus Sähköinfon laskutuksesta oli jo noin 40 prosenttia, ja verkkokoulutus nousi uudelle tasolle. Febdok ylsi uuden version myötä reiluun kasvuun ja Tarketti sai ensimmäiset vakituiset tilaajansa.

STUL käynnisti yhdessä LVI-tekniset LVI-TU:n kanssa talotekniikkastrategiatyön vuonna 2018. Tavoitteena on joukko malleja, joilla urakoitsijat voisivat parantaa omaa ja koko alan kannattavuutta ja asemaa. Samalla etsittiin uutta toiminta- ja organisoitumismallia, jonka kautta alan järjestöt voisivat huolehtia alan edunvalvonnasta.

STUL tiivisti yhteistyötään Sähkösuunnittelijat NSS:n kanssa. Yhteistä parannettavaa löytyy paljon alkaen käytännön projekteista työmailla aina tarjousvaiheeseen ja loppudokumentointiin. Perusideana on yhdistää suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden resurssit ja osaaminen ja siten lisätä molempien edellytyksiä päästä allianssihankkeiden sisärinkiin.

Tutkitun tiedon tuella suunnataan tulevaisuuteen. Vuonna 2019 Olli-Heikki Kyllönen siirtyi eläkkeelle, mutta jatkoi neuvonantajana. Ruoriin pyydettiin Kai Puustista, jonka tausta Onninen oy:n talotekniikkayksikön johtajana sopi STULin ja sähköalan haasteisiin.

– No, tehtävän kuvaus oli erittäin hyvin muotoiltu. Tässä tehtävässä aikaisemmat työkokemukseni yhdistyvät monipuolisella tavalla.

Samana vuonna STUL ja LVI-TU hyväksyivät ja ottivat käyttöön yhteisen talotekniikkastrategiansa.

– Tulevat vuodet näyttävät, mitä kaikkea voimme saavuttaa talotekniikan yhteisellä edunvalvonnalla, Puustinen sanoo.

2019 liitossa päätettiin käynnistää useita tutkimuksia alan ja varsinkin talotekniikan kehittämiseksi.

– Positiivinen muutos edellyttää oman aktiivisuuden lisäksi tutkittua tietoa, Puustinen painottaa.

Korona digitalisaation nopeuttajana

Vuonna 2020 alkoi koronakurimus, ja suurin osa henkilökunnasta siirtyi etätöihin.

– Sulku haittasi toimintaa. Jatkuva etätyö vaikuttaa suoraan yhteishenkeen ja luontaisiin kehitysideoihin, joita normaaleissa kohtaamisissa syntyy, Puustinen toteaa.

Koronankin aikana toiminta kehittyi ripeästi. Digitalisointi eteni etuajassa ja STUL loi useita sellaisia koulutuksia, joita ei aiemmin ollut mahdollista suorittaa etänä. Liitto on vasta nyt palaamassa normaaliin työnkulkuun, koska toimistoa remontoitiin maaliskuuhun asti.

KIRA-digihankkeen jatkuvuuden varmistamiseksi STUL oli mukana perustamassa ja siemenrahoittamassa KIRA-InnoHub ry:tä.

Vastuu Group käynnisti laajan alustakehityshankkeen, jonka tavoitteena on selkeyttää ja johdonmukaistaa rakentamisalan tiedonvirtausta ja mahdollistaa kertyvän datan hyödyntämistä prosessien tehostamiseen, rakentamisen laadun parantamiseen ja uusien palveluiden luomiseen. STUL osallistui merkittävällä summalla hankkeen rahoituksen varmistavaan osakeantiin.

– Tavallaan koronaepidemia avusti meitä koulutusten digiloikassa, Puustinen sanoo. Digipalveluiden nopeasta julkaisemisesta kuuluu iso kiitos henkilöstöllemme, joka teki muutaman vuoden kehitystyön puolessa vuodessa. Olemme siksi nyt aivan toisenlaisessa digivalmiudessa kuin olimme osanneet kuvitellakaan, hän kiittää.

Strategiaprosessia selkeytettiin ja kolmen vuoden ajan koko henkilöstö on laatinut vuosittain seuraavaa kolmea vuotta koskevan strategian. Nyt tarkastelussa on strategia vuosille 2024–2026.

– Jäsenlähtöisyys asetettiin ohjaamaan kaikkea toimintaamme, Puustinen kuvailee.

– Aikaisempaa itseohjautuvampi vuosisuunnittelu- ja budjetointiprosessi tuovat henkilöstölle enemmän vaikutusvaltaa siihen, miten strategiaa toteutetaan, Puustinen uskoo.

Pitkään viritelty jäsenhankintakampanja käynnistyi vuoden 2021 lopulla. Fokus on nuorissa yrittäjissä. Yhdessä alan muiden järjestöjen kanssa järjestettiin myös kampanja motivoituneiden nuorten saamiseksi sähköalalle Näkymätön voima -kampanjan avulla.

– Nuoria tarvitaan alalle, jotta saamme tehtyä kaikki ne työt, joita etenkin vihreästä siirtymästä seuraava sähköalan kiireinen tulevaisuus meille tuo, Puustinen painottaa.

Puustinen siirtyy tämän kesän aikana toisiin tehtäviin ja viestintäjohtaja Paula Ihamäki jää syksyllä eläkkeelle. Liitto saa siis tänä vuonna sekä uuden toimitusjohtajan – elokuun alussa aloittavan Marko Utriaisen – että uuden markkinointi- ja viestintäjohtajan. Miten Puustinen hahmottaa 90-vuotiaan liiton tulevat tavoitteet?

– Jatkamme pitkälti samoilla linjoilla. Uusia asioita tulevat olemaan muun muassa aluetoiminnan ja oppilaitosyhteistyön tiivistäminen sekä talotekniikan kyberturvallisuusstrategian kehittäminen, Puustinen sanoo.

Teksti: Lauri Dammert

STULin 90-vuotisjuhlat järjestetään Sähköurakoitsijapäivien yhteydessä 23. marraskuuta 2023 hotelli Scandic Rosendahlissa Tampereella.

15.6.2013 julkaistu STULin 80-vuotishistoriikki

STULin virstanpylväät esitys

STUL:n perustamiskokous järjestettiin 15. kesäkuuta 1933, joten se katsotaan viralliseksi syntymäpäiväksi.