Energiateollisuus budjettiriihelle: Akuuttiin energiakriisiin pitää löytää lääkkeet, joista ei jäädä riippuvaisiksi

Venäjän valmistautumien hyökkäyssotaan käynnisti energiakriisin viime syksynä, jota itse sota pakotteineen on syventänyt entisestään. Sähkön tukkuhinnassa rikotaan uusia ennätyksiä, ja talven lämmityskaudesta on tulossa haastava.

Suomen tilanne on huomattavasti parempi kuin Keski-Euroopassa, mutta sähkölaskunsa kanssa tuskailevalle kansalaiselle on laiha lohtu tietää, että Saksassa on vielä kalliimpaa. Kansalaisten huoli energian hinnasta on perusteltu. Energiaa pitää olla saatavilla niin, että kaikilla on siihen varaa.  Energian osuus kotitalouksien kustannuksista uhkaa nousta kipurajalle monissa perheissä, ja on syytä löytää keinoja tilanteen helpottamiseksi.

– Ehdotettu sähkön arvonlisäveron alennus voisi toimia lyhytvaikutteisena lääkkeenä, koska tuki kohdentuu kansalaisille, eikä vaikuta sähkömarkkinoiden kykyyn toimittaa energiaa, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

– Jos taas asetetaan kansallisia hintakattoja tai ylimääräisiä veroja sähköä tuottaville yrityksille, sekoitetaan markkinoita ja heikennetään investointimahdollisuuksia. Sähkömarkkinoiden riskit ovat nyt erittäin suuret niin tuottajille kuin myyjille. Mahdolliset puuttumiset markkinoihin pitää suunnitella huolella ja toteuttaa EU-vetoisesti. Investoinnit ovat ainoa keino parantaa sähkön tarjontaa ja laskea sen hintaa kestävästi, Leskelä jatkaa.

Riippuvuus fossiilisista polttoaineista voidaan katkaista vain investoimalla puhtaaseen tuotantoon. Energia-ala investoi ennätysvauhtia kuluvana vuonna. Elinkeinoelämän keskusliiton tekemän kyselyn mukaan alan yhtiöiden investoinnit nousevat kuluvan vuoden aikana miljardilla edellisestä vuodesta, 3,8 miljardiin euroon. Summa on reilusti yli kolmannes koko Suomen teollisuuden investoinneista. Huomattava osa uusista investoinneista kohdistuu tuulivoimaan. Sähköverkkoihin sijoitetaan vastaavasti vähemmän, valvontamallin muutoksen heikennettyä alan yritysten mahdollisuuksia kehittää sähkönsiirtoa. Samalla rahalla saa lisäksi aiempaa vähemmän komponenttien hintojen kohottua kansainvälisen logistiikkakriisin seurauksena.

– Verkkopalveluyhtiöiden tilanne on haastava, kun vähemmällä rahalla pitäisi reagoimaan tuotannon nopeisiin muutoksiin. Tuulivoimaa tulee nyt paljon, ja teollisen mittakaavan aurinkovoimassakin on alettu ottaa ensiaskeleita, Leskelä sanoo.

– Lisääntyvä tuotanto alkaa kyllä näkyä sähkön hinnassa jo lähiaikoina. Nyt pitää vain keksiä keinot, jotka auttavat kansalaisia selviämään korkeista energialaskuistaan siihen asti, investointiedellytyksiä heikentämättä, Leskelä toteaa.

Lisätietoja: Jukka Leskelä, toimitusjohtaja, Energiateollisuus ry, p. 050 593 7233