Pienten sähköalan yritysten toimintaedellytykset ratkaisevat Suomen sähköistymisen
STULin tuore kannattavuusselvitys osoittaa sähköasennusalan taloudellisen aseman säilyneen keskimäärin vakaana vaikeasta suhdanteesta huolimatta. Yritysten väliset erot ovat kuitenkin kasvaneet, ja pienimmät yritykset jäävät kehityksessä jälkeen. Niiden toimintaedellytysten turvaaminen on välttämätöntä, jotta sähköalan palvelut säilyvät saatavilla koko Suomessa.
Sähköasennusalan yritysten liikevaihto supistui vuonna 2025 keskimäärin 0,3 prosenttia. Lasku hidastui selvästi edellisvuodesta, jolloin liikevaihto pieneni 2,5 prosenttia. Silti yli puolet yrityksistä raportoi liikevaihtonsa laskeneen, ja reaaliseen kasvuun ylsi vain 49 prosenttia yrityksistä.
STULin 669 jäsenyrityksen tilinpäätöstietoihin perustuvan selvityksen mukaan alan kannattavuus on kokonaisuutena edelleen hyvällä tasolla. Yritysten väliset erot ovat kuitenkin huomattavia. Vuonna 2025 lähes puolet yrityksistä teki edellisvuotta heikomman tuloksen ja 26,6 prosenttia yrityksistä oli tappiollisia.
Parhaiten menestyivät keskisuuret, 5–10 miljoonan euron liikevaihtoa tekevät yritykset. Niiden liikevaihto kasvoi keskimäärin kuusi prosenttia, ja ryhmä menestyi hyvin myös kaikilla keskeisillä kannattavuusmittareilla. Heikoimmat kannattavuusluvut löytyivät alle 500 000 euron liikevaihtoa tekevistä yrityksistä. Ne olivat myös ainoa kokoluokka, joka ei yltänyt reaaliseen kasvuun.
Pienet yritykset ylläpitävät valtakunnallista palveluverkostoa
Pienimpien yritysten kehitys on koko yhteiskunnan kannalta merkittävä kysymys. Lähes puolet sähköistysalan yrityksistä on pieniä yrityksiä, jotka ylläpitävät sähköalan palveluja eri puolilla Suomea.
Sähköistymistä ei toteuteta vain suurissa teollisuushankkeissa tai kasvukeskusten rakennustyömailla. Sähköurakoitsijoita tarvitaan myös kodeissa, maatiloilla, taloyhtiöissä, kuntien kiinteistöissä ja pienissä teollisuusyrityksissä. Paikallinen pieni yritys vastaa usein alueensa sähköjärjestelmien huollosta, korjauksista ja uusista sähköistysratkaisuista.
Pienten yritysten väheneminen voisi heikentää palvelujen saatavuutta etenkin harvaan asutuilla alueilla. Korjausten odotusajat pitenisivät, hinnat nousisivat ja yhteiskunnan varautumiskyky heikkenisi. Valtakunnallista sähköistymistä ei voida rakentaa vain suurten hankkeiden ja muutamien suurten yritysten varaan.
Koulutuksen heikkeneminen syventää osaajapulaa
Sähköistyminen edellyttää riittävästi ammattitaitoisia sähköasentajia. Tutkintomäärien lisääminen ei kuitenkaan ratkaise osaajapulaa, jos ammatillisen koulutuksen laatu samalla heikkenee.
Vähäinen lähiopetus, suuret ryhmät ja opiskelijoiden puutteelliset perustaidot siirtävät vastuuta koulutuksesta työpaikoille. Pienissä yrityksissä ei useinkaan ole erillistä henkilöstöä, joka voisi käyttää merkittävän osan työajastaan perustaitojen opettamiseen.
Jos yritykset vähentävät koulutus- ja oppisopimuspaikkoja, osaajapula syvenee entisestään. Pahimmillaan paikallinen yrittäjä jää eläkkeelle ilman jatkajaa, eikä alueelle jää riittävästi ammattilaisia huolehtimaan sähköjärjestelmien turvallisuudesta ja toimintakyvystä.
Rahoituksen ja tukien oltava pientenkin saavutettavissa
Alan vahva keskimääräinen vakavaraisuus ei tarkoita, että kaikilla yrityksillä olisi yhtäläiset mahdollisuudet saada rahoitusta. Pienillä yrityksillä on tyypillisesti vähemmän vakuuksia ja suuria yrityksiä heikompi neuvotteluasema rahoittajien ja tavarantoimittajien kanssa.
Sähköurakointiyritys joutuu usein hankkimaan tarvikkeet ja maksamaan palkat ennen kuin asiakas maksaa työn. Jos vakuusvaatimukset kiristyvät tai käyttöpääoman saaminen vaikeutuu, toimintakykyinenkin yritys voi joutua kieltäytymään uusista hankkeista.
Myös investointitukien monimutkaiset hakemukset, lyhyet hakuajat ja pitkät käsittelyajat suosivat helposti suuria yrityksiä. Tukien on oltava ennakoitavia ja hallinnollisesti niin yksinkertaisia, että myös pienet yritykset ja niiden asiakkaat voivat hyödyntää niitä.
Ennakoitava politiikka kannustaa investointeihin
Kotitalousvähennys ylläpitää pienten sähköurakointiyritysten kysyntää ja vauhdittaa muun muassa sähköremontteja, lämpöpumppujen ja latauspisteiden asentamista sekä energiatehokkuuden parantamista. Vähennyksen heikentäminen tai ehtojen jatkuva muuttaminen saa kotitaloudet lykkäämään remontteja ja vähentää paikallisten yritysten tilauksia.
Pienen yrityksen tärkeä investointi voi olla uuden työntekijän palkkaaminen, oppisopimuspaikan tarjoaminen tai uuden huoltoauton hankinta. Jos verotus, tuet ja sääntely muuttuvat jatkuvasti, investoinnit jäävät epävarmassa tilanteessa tekemättä.
STUL korostaa, että seuraavalla vaalikaudella on turvattava ammatillisen koulutuksen laatu, parannettava pienten yritysten rahoitusmahdollisuuksia ja tehtävä kotitalousvähennyksestä sekä investointituista pitkäjänteisiä. Yrityksiä koskevassa päätöksenteossa on arvioitava erikseen vaikutukset pieniin yrityksiin.
Ilman pieniä sähköalan yrityksiä sähköistyminen hidastuu, alueelliset erot kasvavat ja yhteiskunnan kyky vastata häiriöihin heikkenee.
Uutisen luvut ja johtopäätökset perustuvat STULin vuoden 2025 kannattavuusselvitykseen.
