Yritys voi varautua koronakriisin kulun eri vaihtoehtoihin skenaariotyöllä.

Kukaan meistä ei tiedä, kuinka pitkälle maailma on vuoden tai puolen vuoden päästä toipunut koronapandemiasta. Erilaisten skenaarioiden eli mahdollisten kehityskulkujen hahmottaminen ennalta ja toimintatapojen miettiminen etukäteen niiden mahdollisesti toteutuessa auttaa yrityksiä selviämään pahassa paikassa.

Kun on miettinyt ennalta useammanlaisia vaihtoehtoja, päätöksenteko matkan varrella helpottuu. Todellinen tapahtumien kulku tuskin tietenkään vastaa lopulta mitään tiettyä skenaariota, jolloin tarvitaan joustavuutta.

– Skenaariot voivat olla mitä tahansa L-mallisen talouskehityksen vakavasta kriisistä siihen, että kesä vie viruksen mennessään, Timo Vuori August-konsulttiyhtiöstä toteaa.

Skenaarioiden pohjustus alkaa omaa organisaatiota laajemman kokonaiskuvan miettimisellä. Millaiset ovat koronatilanteen yleiset vaikutukset terveyteen ja talouteen?

Tämän jälkeen kannattaa siirtyä määrittelemään omia toimia. Mitä teemme välittömästi ja mitä erilaisten skenaarioiden toteutuessa? Kannattaa hahmotella jonkinlainen peruspelikirja, mutta olla valmiina muuttamaan kurssia heti, jos olosuhteet tätä edellyttävät.

Aiemmissakin kriiseissä vaikutukset eri alojen yrityksiin ovat poikenneet toisistaan. Osa on aina selvinnyt.

Hänen mukaansa noin 4–10 erilaista skenaariota tilanteen kehittymisestä lienee sopiva määrä useimmille yrityksille.

Vuoren mielestä on hyödyllistä määritellä etukäteen, mikä tilanne saa käynnistämään tietynlaiset erityistoimet. Tämän voi tehdä tarvittaessa konkreettisten numeroiden tasolla: mitä esimerkiksi tehdään, kun liikevaihto putoaa tietyn verran?

– Vaikka laadullisillakin seikoilla on merkitystä, vielä hyödyllisempää on miettiä esimerkiksi asiakaskadon suuruusluokkaa, Tomi Ere samasta yhtiöstä painottaa.

Augustissa alettiin maaliskuun jälkipuoliskolla tehdä strategiaohjeita koronatilannetta varten. Valmiista toimintamalleista on hyötyä tilanteessa, jossa johtajien ja avainhenkilöiden aika on kiinni niin sanotusti päivittäisessä tulipalojen sammuttamisessa.

Vuoren ja Eren mielestä oleellista suunnittelussa on oikea kunnianhimotaso. Ylianalysointi ei kannata. Liian tarkoiksi mietittyjä yksityiskohtia pitää välttää siinä missä ylimalkaisuuttakin.

Mahdollisimman moni työntekijä kannattaa yrittää saada osallistumaan skenaariotyöhön edes pienimuotoisesti. Monimuotoiset näkökulmat saavat monesti huomaamaan tärkeitä seikkoja, joita muutama terävä analysoija ei välttämättä havaitsisi.

– Jotta ihmisiä saa osallistettua, on tärkeää varmistaa, että ihmisillä on mahdollisimman turvallinen olo, eivätkä he keskity vain selviämään päivästä toiseen. Tämä mahdollistaa luovuuden, Tomi Ere huomauttaa.

Pahin koronavirusepidemia kestää kenties puoli vuotta.
Mutta miltä maailma voisi näyttää esimerkiksi viiden vuoden päästä? Tätä kannattaa pohtia tosissaan jo nyt.

Useimmilla aloilla suurin osa kriisin vaikutuksista on kielteisiä ainakin lähitulevaisuudessa. Yksittäisissä asioissa se voi tuoda myös mahdollisuuksia: yritykseen päästään vaikkapa rekrytoimaan hyvä työntekijä, joka ei normaalioloissa olisi ollut noin vain houkuteltavissa uuteen työhön.

Kun aikaa kuluu ja jokin skenaarioista näyttää vastaavan todellista tapahtumien kulkua muita paremmin, ei kuitenkaan kannata suhtautua liian mekaanisesti aiempiin suunnitelmiin.

– Tarvittaessa hyviä ajatuksia voi poimia myös toisen suunnitelman puolelta, Tomi Ere muistuttaa.

Lähde: Tekniikka&Talous lehti uutiset 15.5.2020