Tekoälyosaaminen tukee sähköurakoitsijan liiketoimintaa

Työpaikoilla on tapahtunut muutamassa vuodessa suoranainen tekoälymurros. Oikein käytettynä tekoäly on arvokas apuväline, jolle löytyy liiketoiminnassa lukemattomia eri käyttökohteita. STUL järjesti syksyn 2025 aikana alueosastoilleen koulutuskiertueen, joka keskittyi tekoälyyn sähköurakoitsijan näkökulmasta. 

Tekoälyn käytön on katsottu voivan tuoda yrityksille niin merkittäviä kilpailuetuja, että AI-teknologiat omaksuttiin työelämään käytännössä heti niiden yleistyttyä muussakin käytössä laajojen kielimallien julkaisun myötä. Tekoälyyn liittyvä osaaminen onkin tulevaisuudessa todennäköisesti välttämätön työelämätaito. 

"Tekoäly leikkaa läpi koko yhteiskunnan ja kaikkien toimialojen. Vielä tekoälyä hyödyntämällä voi saavuttaa kilpailuetua. Pian tekoäly on business as usual, ja yritykset, jotka eivät sitä hyödynnä, antavat muiden napata kilpailuedun", sanoo STULin tekoälykoulutuksia luotsannut Oskari Uotinen Tekoälyköistä. Jäsenille tarjotussa koulutuksessa keskityttiin tunnistamaan tekoälylle sopivia käyttökohteita ja kehittämään siihen liittyviä käytännön taitoja. 

Tekoäly sähköurakoitsijan apuna 

Tekoäly voi helpottaa monia niin sähköurakointiin kuin laajemmin yrityksen hallinnointiinkin liittyviä työtehtäviä. Tekoäly oppii mallista ja tunnistaa monia työelämässä tarpeellisia ja usein kaavamaisina toistuvia, lähinnä annetun tiedon prosessointia vaativia käyttötarkoituksia. Sen vahvuutena onkin kyky tehdä vaikkapa perusmuotoisia dokumentteja, suunnitelmia ja ehdotuksia ja jatkokehittää näitä vuorovaikutuksessa käyttäjän kanssa.  

STULin jäsenkoulutuksessa näitä ominaisuuksia havainnollistettiin muun muassa opastamalla tekoäly laatimaan kilpailija-analyysi valitusta yrityksestä sekä käymään oma-aloitteisesti läpi hankintailmoituksia ja analysoimaan niihin liittyviä riskejä ratkaisuineen. Tekoälyn ratkaistavaksi sopiikin periaatteessa mikä tahansa sanallinen ongelma. Myös kuvapohjaisia ominaisuuksia on jo käytössä ja ne kehittyvät jatkuvasti.  

Promptaa oikein 

Tekoälyllä saavutettavat tulokset riippuvat paljon käyttäjän kyvystä muotoilla kysymyksensä tai tehtävänantonsa eli promptinsa. Tehtävänantoa muotoillessa kannattaa olla tarkka ja suosia kuvailevia sanoja: Haluatko saada aikaan analyysin vai vertailun? Mihin tarkoitukseen tulosta aiotaan käyttää? Moni suosii "roolittamista" eli kertoo, missä roolissa haluaisi tekoälyn antavan vastauksensa. Tehtävänannon voi esimerkiksi aloittaa kertomalla tekoälylle, että sen tulee kuvitella olevansa juristi tai markkinointikonsultti. Jos tehtävänantosi on monimutkainen, se kannattaa kenties jakaa pienempiin osatehtäviin. Lisäksi tekoälyä voi pyytää kehittämään vastaustaan halutulla tavalla. 

Rajoitteet ja mahdollisuudet 

Aidosti tehokas tekoälyn käyttö vaatii perusymmärryksen siitä, miten tekoälysovellukset toimivat ja muodostavat antamansa vastaukset. Laajat kielimallit perustuvat mallioppimiselle ja todennäköisyyksille, ja vastaus muodostuu sana sanalta sen mukaan, mikä on niille annetun taustamateriaalin perusteella loogisin lopputulos. "Hallusinointi" on monelle tuttu tekoälyyn liittyvä ilmiö, jossa kielimalli pyrkii tuottamaan odotetunlaisen tuloksen ja päätyy antamaan virheellistä tai kokonaan keksittyä tietoa kohteena olevasta aiheesta. Siksi kaikki tekoälyn avulla tuotettu materiaali vaatiikin ihmiskäyttäjän, joka tarkistaa tulokset.  

Tekoälyn antama vastaus ei useinkaan ole käyttövalmis dokumentti, mutta se nopeuttaa monia prosesseja auttamalla luonnostelussa ja ehdottamalla tarpeellisia näkökulmia. Tehokkuusnäkökulma korostuu esimerkiksi, kun tekoäly voi käydä läpi ja tuottaa tiivistelmiä suuresta tekstimäärästä, laatia toimintasuunnitelman tai auttaa tunnistamaan riskejä ennalta. Uotinen kertoo esimerkiksi työturvallisuusohjeistuksesta, joka laadittiin antamalla tekoälytyökalulle tausta-aineistoksi Suomen työsuojelulainsäädäntöä ja tarkistutettiin Aluehallintovirastolla. 

Arvoa tuottavaa jäsenpalvelua 

Koulutuskiertue sai alueosastoilta innostuneen vastaanoton, ja koulutusta itsessään on kiitelty käytännönläheisestä ja aidosti hyödyllisestä sisällöstä. "Koulutus on saanut huippupalautetta kaikilta osallistujilta", sanoo myös STULin jäsenpalveluiden johtaja Jukka Aro. Kaikkiaan koulutusta järjestettiin yhteensä 12 paikkakunnalla ympäri Suomen. STULin tavoitteena on tarttua ajankohtaisiin liiketoimintakysymyksiin ja -taitoihin koulutusten ja muiden tapahtumien muodossa myös jatkossa.  

"STUL:in jäsenistöstä on koulutuskiertueen aikana löytynyt loistavia esimerkkejä siitä, kuinka tekoälyä hyödynnetään jo esimerkiksi tiedonhaussa, tarjousasiakirjojen analysoinnissa ja muistioiden tekemisessä. Rohkeimmat ovat ottaneet tekoälyn verkkosivuilleen hoitamaan asiakaspalvelua. Vaikka tekoälyä ei olisi yrityksessä vielä hyödynnetty, on suhtautuminen aiheeseen ollut ennakkoluulotonta, ja koulutuksissa on löytynyt lisää hyödyllisiä käyttötapoja ja rohkeutta lähteä etenemään tekoälyn hyödyntämisessä riskit huomioiden", kouluttaja Uotinen summaa.