Taantuma uhkaa ammattiin opiskelevien työssäoppimista – lähes 65 % sähköurakoitsijoista epäröi järjestää työssäoppimisjaksoja

Noin joka kolmas Sähkö- ja teleurakointiliitto STUL:n kyselyyn vastannut urakointiyritys kertoo lomauttavansa henkilöstöä seuraavan kuuden kuukauden aikana. Suurin osa yrityksistä kokee haasteellisena järjestää työssäoppimisjaksoja lomautusten ja irtisanomisten aikana, vaikka alan työehtosopimus tämän mahdollistaisi.

Noin kolmannes Sähkö- ja teleurakointiliitto STUL:n kyselyyn vastanneista yrityksistä kertoo tarpeesta lomauttaa tai irtisanoa työntekijöitään seuraavan kuuden kuukauden aikana.

Lähes kaksi kolmesta (64 %) STUL:n kyselyyn vastanneesta urakointiyrityksestä kertoo, että työssäoppimisjaksoja ei ole mahdollista järjestää lomautusten ja irtisanomisten aikana.

STUL:n järjestöpäällikkö Toivo Lötjönen muistuttaa, että työssäoppimisjaksoja on mahdollista järjestää koulutussopimuksella työvoiman vähentämistilanteissakin.

”Tästä yritykset eivät välttämättä ole tietoisia. Laki ja työehtosopimus mahdollistaa työssäoppimisjaksot, vaikka yritys samaan aikaan joutuisi lomauttamaan tai irtisanomaan henkilöstöään”, Lötjönen sanoo.

Lötjösen mukaan sähköalan urakointiyritysten suhtautuminen työssäoppimisjaksojen järjestämiseen on kehittynyt myönteisesti viime vuosina. Noususuhdanteessa yritykset paikoin kilpailivat mahdollisuudesta kouluttaa uusia osaajia alalle.

Yrityksille työssäoppimisjaksot ovat mahdollisuus löytää motivoituneita uusia tulevaisuuden työntekijöitä ja kouluttaa heille tarpeitaan vastaavia taitoja.

”Yritykset ovat ymmärtäneet, että tämä on mahdollisuus löytää motivoituneita uusia tekijöitä ja kouluttaa heille yritykselle keskeiset ja tarpeiden mukaiset taidot”, Lötjönen arvioi.

Lötjönen painottaa, että nuoria työssäoppimisjaksolla olevia työntekijöitä ei tule kuitenkaan käyttää yrityksessä kilpailua vääristävänä työvoimana.

”Yritysten tulisi nähdä työssäoppiminen pidemmän aikavälin investointina, jolla varmistetaan liiketoiminnan jatkuvuus, ei lyhyen aikavälin hyötynä tai ilmaisena työvoimana”, Lötjönen sanoo.

Yritykset: Enemmän työelämätaitojen opetusta

Kyselyn perusteella yritykset ovat myös pääosin tyytyväisiä taitoihin, joita työssäoppimisjaksoille tulevilla opiskelijoilla on, jos ensimmäiset työssäoppimisjaksot järjestetään toisena ja kolmantena opiskeluvuotena.

Urakointiyritykset toivovat, että ammatillisen koulutuksen ensimmäisinä vuosina nuorille opetettaisiin keskeiset työelämätaidot. Esimerkiksi työaikojen noudattaminen oli urakointiyrityksille tärkein taito, joka nuorilla tulisi olla hallussa ennen työssäoppimisjakson alkamista. Myös motivaation merkitys korostui yritysten vastauksissa.

Vaikeissa tapauksissa työssäoppimisjakso on pääsääntöisesti mahdollista keskeyttää.

”Yritysten ei ole pakko jatkaa työssäoppimisjaksoa, mikäli opiskelija ei noudata työaikoja, tai työmotivaatio on hukassa”, Lötjönen muistuttaa.

Oppilaitokset puolestaan haluavat yrityksiltä opetussuunnitelmaa tukevia monipuolisia tehtäviä, mutta kyselyn perusteella suurin osa työssäoppimispaikkoja tarjoavista yrityksistä ei tunne riittävästi opetussuunnitelmien sisältöjä.

Paikoin opiskelijalle annettavat työtehtävät ovat toissijaisia aputehtäviä, paikoin jakson aikana tehdään vain harvoja työtehtäviä.

”Alan luonne on sellainen, että esimerkiksi rakennustyömailla samoja asennustehtäviä tehdään pidempiä aikoja. Tällöin työssäoppimisjakson aikana ei välttämättä ole mahdollista tarjota monipuolisempia työtehtäviä. Kannustamme kuitenkin arvioimaan, olisiko työssäoppijalle mahdollista tarjota useampia erilaisia tehtäviä, jotka vastaisivat esimerkiksi ammattiosaamisen näyttöjen tarpeita”, Lötjönen sanoo.

Vaikka kehitys yritysten ja ammattioppilaitosten yhteistyössä on ollut myönteistä, myös yhteistyön kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi on jatkuvasti tehtävä töitä.

Erityisesti viestintä ja oppilaitosten osallistuminen työssäoppimisjaksojen seurantaan vaatii oppilaitoksilta nykyistä aktiivisempaa otetta.

Lähes 60 prosenttia STUL:n kyselyyn vastanneista urakoitsijoista kertoo, että tietoa työssäoppimisjakson alkamisesta annetaan liian myöhään. Ääritapauksissa yritys on saanut tiedon vain muutama päivä ennen työssäoppimisjakson alkamista.

Urakointiyrityksistä kerrotaan, että yhteydenpito opettajan kanssa on usein vähäistä harjoittelujaksojen aikana.

Lisäksi 65 % vastaajista kertoo, että yrityksessä ei ole lainkaan tietoa opetussuunnitelman sisällöstä, eikä oppilaitos tiedottanut opetussuunnitelmasta tai tavoitteista työssäoppimisjakson järjestävälle yritykselle.

Kysymys kuuluukin, että miten opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet voidaan tällöin saavuttaa?