Yli puolet yrittäjistä yksinyrittäjiä – Kourallisella korjauksia merkittävät taloudelliset vaikutukset

Yli puolet yrittäjistä Suomessa on yksinyrittäjiä. Joukko on niin iso, että heidän toimintaedellytystensä parantaminen vauhdittaa kansantalouden kehitystä.  Suomen Yrittäjät julkaisi 12-kohtaisen listan toimista, joilla on merkitystä yksinyrittäjien aseman vahvistumiseen.   

Yksinyrittäjyyden yleistyminen on työelämän 2000-luvun merkittävimpiä trendejä. Vuosituhannen alussa yksinyrittäjiä oli 123 000. Tuorein luku on 182 000. Se on reilusti yli puolet Suomen kaikista yrityksistä.

– Tällä yrittäjäryhmällä on merkitystä! Näköpiirissä ei ole tekijöitä, jotka kääntäisivät yksinyrittäjyyden pieneneväksi yrittäjyysmuodoksi. Siksi on tärkeää, että yksinyrittäjyyden edellytyksiä ja asemaa vahvistetaan, varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Suomen Yrittäjistä sanoo.

Kujalan mukaan osa ehdotuksista on tärkeitä yrittäjien oikeudenmukaisen kohtelun vuoksi, mutta pääosa vaikuttaa yritysten kasvuun ja työllistämisaikeisiin.
– Hallituksenkin kannattaisi nyt kiinnittää huomiota tähän potentiaalin, jolla voi olla suuri merkitys työllisyystavoitteen saavuttamisessa, Kujala sanoo.

Tässä esimerkkejä uudistuksista, jotka kannattaisi tehdä

Ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen kannusteita

Yksinyrittäjissä on paljon kasvupotentiaalia: Yksinyrittäjäkyselyn (2019) mukaan 67 prosenttia tavoittelee joko voimakasta kasvua tai kasvua mahdollisuuksien mukaan. 20 prosenttia vastaajista ei ole palkannut työntekijää, mutta on harkinnut sitä.

Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on yksi yrittäjän uran merkittävimmistä päätöksistä. On tärkeää, että hallitusohjelmassa on huomioitu tämä kirjauksena: yksinyrittäjän riskiä palkata ensimmäinen työntekijä madalletaan luomalla hallinnoltaan mahdollisimman kevyt tuki ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Hallituksen lupaama rekrytukikokeilu kannattaisi ulottaa yksinyrittäjien lisäksi 2–3 henkeä työllistäville yrityksille esimerkiksi portaittain alenevana.

Yrittäjävähennys turvattava

Yrittäjävähennyksen tarkoitus on tasoittaa elinkeinonharjoittajan ja henkilöyhtiön osakkaan verokohtelua suhteessa yrityksiin, jotka hyötyivät yhteisöveron alennuksesta. Vähennys auttaa erityisesti pienituloisia yrittäjiä, joista monilla on mahdollisuus kasvattaa yritystoimintaansa.

Maksuehtolakia kiristettävä

Joka neljännelle yksinyrittäjälle aiheutuu taloudellista haittaa liian pitkistä maksuajoista. Ongelma koskee yli 40 000 yksinyrittäjää. Maksuehtoja koskevaa sääntelyä pitää kiristää ja varmistaa, että lain noudattamista valvotaan.

Liikunta- ja kulttuuriedun verovähennysoikeus toiminimiyrittäjille

Noin joka neljäs Suomen Yrittäjien Yksinyrittäjäkyselyyn (2019) vastanneista kertoi tekevänsä töitä keskimäärin yli 50 tuntia viikossa. 53 prosenttia vastanneista kertoi kokeneensa jaksamisen haasteita. Yksinyrittäjälle työssä jaksaminen on elinehto, sillä koko yrityksen resurssi on 100-prosenttisesti yrittäjässä itsessään. Omaehtoinen liikunta- ja kulttuurietu ei koske toiminimiyrittäjiä, sillä he eivät voi olla itsensä työnantajia eivätkä saada verovapaata etua. Toiminimiyrittäjät ovat siis huonommassa asemassa kuin muissa yritysmuodoissa (osakeyhtiö, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö) toimivat yrittäjät, jotka voivat saada verovapaita henkilökuntaetuja kuten yhtiöiden muutkin työntekijät. Elinkeinoverolakia on muutettava niin, että yksityinen liikkeen- ja ammatinharjoittaja saisi tehdä verovähennyksen omaehtoisesta liikunta- tai kulttuuritoiminnasta.

Lue koko lista uudistusehdotuksista

Lisätietoja: 

Suomen Yrittäjät on jäsenmäärältään elinkeinoelämän suurin, 115 000 jäsenyrityksen keskusjärjestö, joka ajaa Suomen pienten ja keskisuurten yritysten asiaa. Jäsenyrityksistä 50 000 on työnantajayrittäjiä. Ne työllistävät yrittäjät mukaan lukien noin 660 000 henkilöä. Työllistämisluku perustuu vuonna 2018 yhdessä Tilastokeskuksen kanssa tehtyyn laskelmaan. Yrittäjäjärjestön toiminta rakentuu lähes 400 paikallisyhdistyksestä, 20 aluejärjestöstä ja noin 60 toimialajärjestöstä. Lisätietoa: www.yrittajat.fi