Uusi asetus velvoittaa yritykset keräämään ja lajittelemaan jätteensä heinäkuun alusta lähtien – Katso, koskeeko velvoite yritystäsi

Velvoite on riippuvainen kertyvän jätteen määrästä.  

Heinäkuussa tulee voimaan uudistunut jätelain erilliskeräysvelvoite, joka koskee yrityksiä. Tähän asti kuntien jätehuoltomääräykset ovat ohjeistaneet, mutta eivät velvoittaneet yrityksiä lajittelemaan jätteitään. Jatkossa erityisesti pakkausmateriaalit, kuten muovi ja pahvi sekä biojäte täytyy lajitella, jos jätettä kertyy tiettyjä kilomääriä enemmän.

Erilliskeräys ei koske automaattisesti kaikkia yrityksiä, sillä velvoite on riippuvainen kertyvän jätteen määrästä.

Yritysten on jatkossa lajiteltava jätteet erikseen, jos seuraavat kilomäärät ylittyvät viikossa: 

Biojäte 10 kg

Kuitupakkausjäte 5 kg

Pakkausmuovijäte 5 kg

Lasipakkausjäte 2 kg

Metallipakkaukset ja pienmetalli 5 kg

Rakennustyömailla on laajat erilliskeräysvelvoitteet

Suomen Yrittäjien lakiasioiden päällikkö Tiina Toivonen kertoo, että velvoitteet vastaavat sitä jätemäärää, joka keskimäärin kertyy viikossa viideltä asuinhuoneistolta. Näin ollen pienempien yritysten osalta erilliskeräysvelvoitetta ei välttämättä ole lainkaan. On kuitenkin monia toimialoja, joiden toiminnassa syntyy runsaasti esimerkiksi pakkausmuovijätettä. Näissä tilanteissa yksinyrittäjälläkin on velvollisuus lajitella muovijäte muusta jätteestä, jos jätelaissa säädetyt kilomäärät ylittyvät. Arvioiden mukaan uudet erilliskeräysvelvoitteet koskevat 20 000–40 000 yritystä.

– Jos erilliskeräys on jo kiinteistössä järjestetty esimerkiksi yrittäjän toimiessa asunto-osakeyhtiön tiloissa, ei yrityksen tarvitse järjestää sitä erikseen itse. On myös hyvä huomata, että samalla tontilla sijaitsevat yritykset voivat järjestää erilliskeräyksen yhdessä, Toivonen sanoo.

Elintarvikealan yrityksen on pidettävä kirjaa elintarvikejätteen määrästä ja käsittelystä, ja rakennusalalla on muita tiukemmat velvoitteet.

Jätettä vai materiaalia?

Porilainen jätehuollon ja kierrätyksen palveluita tarjoava Veikko Lehti Oy:n yrittäjä Juuso Lehti haluaa muistuttaa yrityksiä ja kehottaa tarkastelemaan oman yrityksen toimintaa.

– Kannattaa miettiä, onko poisheitettävä jätettä vai materiaalia ja ylittyykö kilomäärien raja-arvot. Jätehuoltopalveluita tarjoavat yritykset auttavat miettimään, miten kierrätys hoidetaan, mitä täytyy kierrättää ja mikä on järkevää, hän sanoo.

Yrityksen oma arvio on tärkeä mittari, mutta on hyvä pohtia myös, mitä kannattaa joka tapauksessa kerätä erikseen.

– Lain tuoma velvoite ulottuu nyt entistä pienempiin yrityksiin, joissa lajittelu ei välttämättä ole automaatio. Esimerkiksi muovipakkausten lajittelu oli aikaisemmin pääasiassa kaupan ja teollisuuden velvoite, mutta nyt se laajenee pienempiinkin yrityksiin, Lehti toteaa.

Suosi jätehuoltoyritysten palveluita

RL-palveluiden toimitusjohtaja Nina Rasola kehottaa katsomaan asiaa positiivisin lasein. Jätehuoltokustannuksia voi alentaa lajittelemalla, sillä hyötyjätteen kerääminen on halvempaa kuin sekajätteen.

– Voi miettiä myös vastuullisuusnäkökulmaa ja ympäristökysymyksiä kiertotalouden näkökulmasta ja jätevirtoja uudella tavalla.

Rasolalla on kuitenkin pelko, että alan yrityksille käy huonosti.

– Pelkään, että jätehuollon palvelut ajautuvat kunnallisiin yhtiöihin. Jotta yritykset eivät katoaisi, toivoisin, että yritykset käyttäisivät ensisijaisesti toisten yritysten palveluita kunnallisten palveluiden sijaan, Rasola sanoo.