STUL muistuttaa: Ilmastotavoitteisiin pääsy vaatii osaavaa toteutusta

Hallituksen äskettäin pitämä ilmastokokous otti tehtäväkseen etsiä käytännön toimenpiteitä ilmastopolitiikan toteuttamiseksi. Kokouksen nimi ”Oikeudenmukainen siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan” kertoo haasteen laaja-alaisuudesta, jossa toimet tulevat koskemaan niin elinkeinoelämää ja kansalaisia kuin rakennettua ympäristöä ja energiajärjestelmääkin.

Ilmastokokouksen keskusteluista ja päätöksistä raportoitiin mediassa alkuviikosta. Pääministeri Sanna Marinin johdolla kerrottiin mm. perustetusta Ilmastorahastosta, josta on hallituksen mukaan tarkoitus ohjata merkittävää taloudellista tukea teollisuudelle energiateknologian innovaatiotoimintaan.

On tärkeää, että päätös- ja toimeenpanokuilun umpeen kuromiseen on ryhdytty tarmolla.

Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry toistaa viestinsä päättäjille todeten, että ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää osaavaa toteutusta.

– Parhaillaan on Jyväskylässä käynnissä Pohjoismaiden suurin sähköalan messutapahtuma SähköTeleValoAv 2020. Näytteilleasettajien ja esillä olevien ratkaisujen määrä on jälleen kerran ennätysmäisen suuri. Sähkötekniset tuoteratkaisut ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ovat siis jo käytännössä olemassa, sanoo toimitusjohtaja Kai Puustinen STULsta.

Jyväskylässä 5.-7. helmikuuta pidettävä SähköTeleValoAV 2020 on Pohjoismaiden suurin sähköistysalan messutapahtuma.
Ensimmäisenä messupäivänä kävijöitä oli jo noin 4 000. Kuva: Mikko Arvinen

Teknologia edistää energiatehokkuutta. Mutta vain asennettuna.

Puustinen huomauttaa, että energia- ja sähköistysteknologia voi tuottaa haluttuja vaikutuksia vasta sitten, kun laitteet on asennettu kiinteistöihin ja infraan sekä säädetty optimaalisesti aikaansaamaan energiatehokkuutta.

– Tarvitaan osaavaa asennustyövoimaa, jota sähköurakoitsijoiden palautteen mukaan on päivä päivältä vaikeampaa löytää, tietää Puustinen.
– Toivon, että hallitus tehokkaita hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisen keinoja valitessaan ohjaa Ilmastorahastosta varoja myös alamme koulutukseen.

STUL:n jäsenyyden piirissä on sähköistysalan opetusta tarjoavia toisen asteen ja AMK -oppilaitoksia. Niissä ovat määrärahojen tuntuvan kaventamisen myötä teorian ja käytännön opetustunnit vähentyneet. Toisen asteen koulutusuudistus siirsi opetusvastuuta alan yrityksille.

– Pienyritysvaltaisella ja sähköturvallisuusmääräyksin tarkkaan säädellyllä alallamme on haasteellista käyttää palkattua asennustyövoimaa työpaikkaohjaukseen ja opetukseen, mikä vie aikaa varsinaiselta liiketoiminnalta. Me alan liittona tarjoamme työssäoppimisen järjestämiseen tukea ja työkaluja, mutta se ei poista oppilaitosten lisärahoituksen tarvetta, kertoo Puustinen.

Parhaillaan Jyväskylässä käynnissä olevilla SähköTeleValoAV 2020 -messuilla useat sähköistysalan yritykset ja järjestöt osallistuvat ns. messupolun tarjoamiseen alan opiskelijoille. Yrityksissä on valmistauduttu opiskelijaryhmien vierailuun ja toiminnan sekä tuotteiden esittelyyn, jotta messupäivästä tulee mahdollisimman kiinnostava ja hyödyllinen. Kuva: Mikko Arvinen

Sähköistysala on nopeasti kasvava toimiala, jonka merkitys ilmastoherätyksen myötä on kasvanut vieläkin nopeammin. Tämä tulisi huomioida investoimalla enemmän sähköalan koulutukseen ja varmistamalla näin osaavan työvoiman riittävyys.