Sähköala-lehti 8/2020, päätoimittaja Kai Puustinen
Kylmä aurinko?
Kuumina kesäpäivinä aivot kuulemma myös lämpenevät ja siitäkös luovat ajatukset lähtevät mukavasti liikkeelle. Keskusteluissa aurinkoenergian kannattava hyödyntäminen nousee viimeistään hellepäivinä pintaan. Ainakin ilmalämpö- tai ilmavesilämpöpumpulla huoneilman jäähdyttäminen on maalaisjärjellä ajatellen toteutettavissa aurinkoenergialla.
Jäähdytyslaitteen sähkön tuottaminen omilla paneeleilla auringon kuumottaessa vie kaiken hyödyn suoraan taloon. Jäähdyttämiseen käytettävän sähkön tarve, ja sitä kautta asunnon viilentämiseen saatu rahallinen hyöty, eivät kuitenkaan tee nykyaikaisilla jäähdytyslaitteilla Suomessa vielä kovin kaupallista yhtälöä.
Näissä tapauksissa maalaisjärjen kaveriksi tarvitaankin aina matematiikkaa. Viidelläkymmenellä eurolla viilentää vuodessa jo melkoisesti normaalia asuntoa. Aurinkopaneelien asentaminen puhtaasti jäähdyttämisen vuoksi vie siis takaisinmaksulaskelmat hyvin kauas tulevaisuuteen.
Tilanne on luonnollisesti toinen, kun jäähdytystarve on jatkuva, kuten vaikkapa kaupoissa. Talotekniikassa on onneksi muitakin sähköstä riippuvaisia laitteita, joita käytetään lämpötilasta riippumatta ja viimeistään sähköauton hankinta alkaa tuoda muutakin maalaisjärjellä käsitettävää oman sähköntuotannon hyödyntämistarvetta, jossa siirtomaksujen osuuden poistuminen alkaa muodostaa jo matematiikankin kannalta toimivaa kokonaisuutta.
Suoraan auringosta tuotettavan sähkön osuus oli viime vuonna 0,2 prosenttia maamme kokonaistuotannosta. Suhteutettuna asiasta käytyyn keskustelun määrään julkisuudessa loppupäätelmiä lienee kaksi: paljon porua turhasta tai valtava kasvupotentiaali. Tuulivoiman jatkuvasti kasvava tuotantomäärä ja -potentiaali antaa toki suuntaa myös aurinkoenergialle. Takamatkaa vesi- ja tuulivoiman volyymeihin on kuitenkin paljon.
Optimistina kallistun luonnollisesti jälkimmäiseen päätelmään. Kattopintaa on maassamme runsaasti hyödyntämättä, täytetään ne viisaasti ja pidetään päämme kylminä.
