Kuva: Pentti Vänskä

Maatalouden tuotantotilojen tulipalot kuriin – sähkölaitteistojen huolto ja kunnossapito säännölliseksi

Monet Suomen maito- ja lihatuotantotilat muistuttavat tänä päivänä yhä enemmän teollisuusyritystä. Tilakoot ovat kasvaneet, tuotantotilat ovat modernit ja prosessit pitkälle automatisoituja. Tuotantoa monitoroidaan ja ohjataan etänä asuinrakennuksen konttorista.

Vaikka valtaosa maatiloista on edellä kuvattua perinteisempiä, useimmilla tiloilla sähköllä ja sähkölaitteilla on suuri rooli eläinten hoidossa ja tuotannossa.

Sähkölaitteistojen kunnossapito on riskienhallintaa

Maatalouden tuotantotilojen olosuhteet ovat vaativat: kosteusolosuhteet vaihtelevat ja eläinten pidossa syntyy likaa ja pölyä, sähkölaitteistot ovat jatkuvassa kovassa käytössä ja niiden häiriötön toiminta pakollista. Näistä seuraa, että sähkölaitteistojen kuntoa pitäisi säännöllisesti tarkkailla sekä puhdistaa, huoltaa ja uusia laitteistoja vahinkojen ehkäisemiseksi.

Maatiloilla ei kuitenkaan ole otettu käyttöön suunnitelmallista kunnossapitoa osana riskienhallintaa samalla tavoin kuin muussa valmistavassa teollisuudessa. Mediassa on äskettäin uutisoitu maatiloilla usein tapahtuvista tulipaloista, mm. 24.5.2021 Ilkka ja Pohjalainen: ”Maatiloilla palaa joka toinen viikko”.

Hyvin usein palojen syyksi paljastuu likaantunut ja/tai viallinen sähkölämmityslaite tai muu sähkölaite, jota ei ole puhdistettu ja huollettu.

Tulipalo on eläintiloilla inhimillistä kärsimystä aiheuttava tragedia, vahingot jopa miljoonaluokkaa. Tulipalo ei kuitenkaan ole tuotantotilojen ainoa riski. Esimerkiksi ilmastointilaitteiden vikaantumisesta voi seurata tuotantoeläimille tukalia olosuhteita. Sähkölaitteiden toimimattomuuden aiheuttamista tuotantokatkoksista voi seurata suuria taloudellisia tappioita. Jos lypsykone lakkaa toimimasta, eläinten hyvinvointi on vaarassa, samoin maidon laatu.

– Asiakkainamme on runsaasti maatalouden tuotantotiloja. Valitettavasti niiden sähkölaitteistot ovat kovin usein huonossa kunnossa ja sähköturvallisuus vaaraantunut, sanoo työpäällikkö Veijo Malinen Paikallis-Sähkö Oy:stä Kuopiosta.

– Sähköturvallisuuslaki edellyttää tietyn kokoisilla maatiloilla 10 vuoden välein toteutettavaa tarkastusta. On selvää, että tuo tarkastusväli on aivan liian pitkä ja siltikään edes sitä ei noudateta, toteaa Malinen.

Hänen kokemuksensa mukaan vain muutama prosentti kaikista maatalousyrittäjistä on tehnyt sähkölaitteistojen kunnossapitosuunnitelman ja palvelusopimuksen sähköurakoitsijan kanssa sekä myös noudattaa suunnitelmaa. Näihin kuuluu säännöllisin välein kunnossapidon ammattilaisen toimesta tehtävä tarkastus, puhdistus, huolto ja rikkoutuneiden osien korjaus tai vaihto uusiin.

Eettisesti kestävä tapa toimia

Korkean tuotelaadun lisäksi kuluttajat arvostavat eettisesti kestävää toimintatapaa. Tuotantoeläinten hyvinvointi ja mm. palovaaralta suojelu tulisi siksi priorisoida.

Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STULissa toimii sähkölaitteiden kunnossapitoa koskeviin kysymyksiin perehtyvä asiantuntijaryhmä. Ryhmän asiantuntijoiden toiveena on, että esimerkiksi meijeriyritykset lisäisivät omiin tuottajien laatuohjeistuksiinsa suosituksen suunnitelmallisesta sähkölaitteistojen kunnossapidosta.

Yhteyshenkilöt

– Työpäällikkö Veijo Malinen, Paikallis-Sähkö Oy, puh. 0440 629 122, veijo.malinen@paikallis-sahko.fi
– STUL ry:n Kunnossapitoryhmän puheenjohtaja Juhani Koskinen, Kokemäen Sähkö ja Automaatio Oy, puh. 0400 222 324, juhani.koskinen@skp-koskinen.fi
– STUL ry:n Kunnossapitoryhmän sihteeri, tekninen asiantuntija Jenna Kauppila, Sähköinfo Oy, puh. 041 453 4081, jenna.kauppila@sahkoinfo.fi