Ammatillisten tutkintojen laadun parantamiseksi tarvitaan lakimuutoksia

Ammatillinen koulutus on joutunut viime vuosina kritiikin kohteeksi. LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU on selvittänyt syitä heikkoon työelämävastaavuuteen yhdessä LVI-Työelämäkumppaniverkoston oppilaitosten kanssa. Samalla on etsitty ratkaisuja tutkintojen laadun parantamiseksi.

Tarvitaanko resursseja todella lisää?

Usein laadun heikkenemistä perustellaan liian pienillä resursseilla ja ratkaisuksi tarjotaan rahoituksen lisäämistä. Kaikki työnantajat eivät pidä tätä riittävänä selityksenä.

– Jos tilannetta vertaa vaikkapa 1990-luvun puoliväliin, resurssit eivät tunnu vähentyneen. Tällä hetkellä opinnoissa etenemiseen ja ohjaukseen on tarjolla enemmän tukipalveluja kuin koskaan aikaisemmin. Olisiko kyse enemmänkin valinnoista ja resurssien suuntaamisesta kuin vain rahan määrästä, erityisasiantuntija Juha-Ville Mäkinen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä kysyy.

Mitkä tekijät vaikuttavat tutkintojen laatuun?

Laki edellyttää, että koulutuksen suunnittelun ja toteutuksen aikana tehdään yhteistyötä työelämän kanssa. Työelämässä tarvittavan osaamisen varmistamiseksi säännöksissä velvoitetaan järjestämään näytöt aidoissa työkohteissa. Lisäksi säädetty, että arvioinnissa on oltava mukana työelämän edustaja.

– Ammattitaidon ytimessä olevia asioita, kuten aitojen työprosessien hallintaa, ei voi oppia ainoastaan oppilaitoksessa. Onkin aivan keskeistä, että osa opinnoista suoritetaan ja niihin liittyvä osaaminen arvioidaan työpaikoilla. Oppilaitoksessa tapahtuvan opetuksen pitää tuottaa osaamista, jonka avulla työpaikoille voidaan siirtyä oppimaan, miten teoriassa ja työnopetuksessa hankittuja tietoja ja taitoja sovelletaan oikeissa työtilanteissa, Mäkinen linjaa.

Mikä on tällä hetkellä pahin este laadulle?

LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU on nyt selvittänyt, mitkä laatuun vaikuttavat asiat koetaan vaikeiksi toteuttaa. Tätä varten on haastateltu kymmenittäin alan opetuksesta vastaavia henkilöitä opettajista kuntayhtymän johtajiin. Ongelmia löytyy moneen lähtöön, mutta kaikille yhteisenä haasteena koetaan työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja näyttöjen järjestäminen työpaikoilla määräyksen edellyttämässä laajuudessa.

– Tällä hetkellä säädökset vaativat kaikissa tutkinnon osissa näytön järjestämistä työpaikalla. Tätä ajatusta on helppoa kannattaa, kun muistaa sen tavoitteet. Todellisessa elämässä tarvittavia työpaikkoja ja tehtäviä on kuitenkin hyvin vaikea saada järjestettyä kaikille, Mäkinen tunnustaa.

– Tämä tuntuu johtavan erikoisiin ratkaisuihin ja selityksiin. Opettajat sekä oppilaitosjohto joutuvat keskittymään säädösten kirjaimen noudattamiseen sen sijaan, että pyrittäisiin siihen, mitä säädöksillä on tarkoitettu saada aikaan.

Mitä uuden hallituksen olisi hyvä tehdä?

Uutta hallitusohjelmaa aletaan pian koota. Siihen liittyen LVI-alalta tulee selkeä pyyntö lakimuutoksista.

– Kaikkien tutkinnon osien näyttöjä ei tarvitse järjestää työpaikoilla. Riittää, että keskeiset, usein osaamisalan pakolliset tutkinnon osat arvioidaan työpaikalla. Myöskään työelämän edustajia ei tarvita kaikissa näytöissä. Heitä tarvitaan työpaikalla tehtävissä näytöissä. Lakia ammatillisesta koulutuksesta pitäisi muuttaa ainakin siten, että näytöistä ja arvioijista voitaisiin päättää Opetushallituksen tutkinnon perusteet -määräyksissä, joiden valmistelussa alakohtaisia työelämän tarpeita on kuunneltava tarkoin, Mäkinen summaa.

– Ellei näitä muutoksia saada tehtyä, on vaikea nähdä, miten tutkintojen laatua ja koulutuksen vaikuttavuutta voitaisiin lähteä parantamaan.

Lataa kuvituskuva LVI-TU:n kuva-arkistosta:
https://www.lvi-tu.fi/wp-content/uploads/2023/03/LVI-TU-kuva-arkisto-V020323.jpg

Lisätietoja
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry
Erityisasiantuntija Juha-Ville Mäkinen p. 045 899 9388, juha-ville.makinen@lvi-tu.fi
Viestintäpäällikkö Pipsa Hiltunen p. 0400 287 939, pipsa.hiltunen@lvi-tu.fi