Luonnos hallituksen esitykseksi laeiksi mittauslaitelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta sekä kuluttaja-asiain neuvottelukunnasta annetun asetuksen kumoamisesta

Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL ry:n lausunto – Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi mittauslaitelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta sekä kuluttaja-asiain neuvottelukunnasta annetun asetuksen kumoamisesta

Diaarinumero: VN/35728/2025

Luonnoksessa hallituksen esitykseksi ehdotetaan muun ohella sähkö- ja hissiturvallisuuden neuvottelukunnan lakkauttamista. Neuvottelukunnasta säädetään sähköturvallisuuslain 120 §:ssä, hissiturvallisuuslain 87 §:ssä sekä valtioneuvoston asetuksessa sähkö- ja hissiturvallisuuden neuvottelukunnasta (1438/2016).

Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL ry, jäljempänä STUL, vastustaa ehdotusta sähkö- ja hissiturvallisuuden neuvottelukunnan lakkauttamisesta. STUL katsoo, ettei esitysluonnoksessa esitetä riittäviä oikeudellisia, tosiasiallisia tai vaikutusarviointiin perustuvia perusteita lakkauttamiselle. Esitysluonnoksessa ei myöskään osoiteta, miten neuvottelukunnalle nykyisin säädetyt tehtävät hoidettaisiin lakkauttamisen jälkeen siten, että sähköturvallisuuden ja hissiturvallisuuden kehittäminen, seuranta ja toimialan asiantuntemuksen hyödyntäminen turvataan.

1. Neuvottelukunnan asema perustuu lakiin

Sähköturvallisuuslain 120 §:n mukaan työ- ja elinkeinoministeriön ja sähköturvallisuusviranomaisen apuna sähköturvallisuuslain sekä hissiturvallisuuslain säännösten kehittämistä ja seurantaa varten on valtioneuvoston kolmeksi vuodeksi kerrallaan asettama sähkö- ja hissiturvallisuuden neuvottelukunta.

Hissiturvallisuuslain 87 § sisältää vastaavan säännöksen neuvottelukunnasta työ- ja elinkeinoministeriön ja hissiturvallisuusviranomaisen apuna hissiturvallisuuslain sekä sähköturvallisuuslain säännösten kehittämistä ja seurantaa varten.

Kyse ei siten ole vapaamuotoisesta keskustelufoorumista, vaan laissa säädetystä toimielimestä, jonka tehtävä liittyy suoraan sähköturvallisuuslain ja hissiturvallisuuslain tavoitteiden toteutumiseen. Neuvottelukunnan lakkauttamista on tämän vuoksi arvioitava sen lakisääteisen tehtävän, turvallisuusmerkityksen ja sääntelyn toimivuuden näkökulmasta, ei yksinomaan hallinnollisen keventämisen perusteella.

2. Neuvottelukunnan lakisääteiset tehtävät ovat edelleen ajankohtaisia

Valtioneuvoston asetuksessa sähkö- ja hissiturvallisuuden neuvottelukunnasta säädetään neuvottelukunnan tehtävistä. Asetuksen mukaan neuvottelukunnan tehtävänä on muun muassa:

• edistää viranomaisten sekä sähkö- ja hissialan välistä yhteistyötä;
• määritellä sähkö- ja hissiturvallisuutta koskevia yleisiä suuntaviivoja;
• edistää sähkö- ja hissiturvallisuutta;
• seurata ja edistää sähkö- ja hissiturvallisuuden kansainvälistä yhteistyötä;
• seurata sähkö- ja hissiturvallisuuden kehitystä ja tutkimusta;
• avustaa sähkö- ja hissiturvallisuutta koskevien säännösten ja ohjeiden valmistelussa;
• toimia asiantuntijana sähkö- ja hissiturvallisuutta koskevissa asioissa;
• hoitaa sille annetut valmistelutehtävät.

Tehtävät ovat olennaisia sähkö- ja hissiturvallisuuden sääntelyn, viranomaisvalvonnan, säädösvalmistelun ja toimialan käytännön toteutuksen kannalta. Esitysluonnoksessa ei ole osoitettu, että näiden tehtävien tarve olisi vähentynyt tai poistunut. Päinvastoin sähköalan toimintaympäristön muutos korostaa niiden ajankohtaisuutta.

Energiajärjestelmän sähköistyminen, hajautettu energiantuotanto, aurinkosähköjärjestelmät, sähkövarastot, sähköajoneuvojen latausjärjestelmät, rakennusten energiatehokkuusvaatimukset, digitalisaatio, kyberturvallisuusvaatimukset sekä EU-sääntelyn lisääntyminen ovat lisänneet sähköturvallisuuteen liittyvien kysymysten määrää ja vaativuutta. Uudet teknologiat ja toimintamallit leviävät usein käytäntöön nopeammin kuin lainsäädäntöä tai viranomaisohjeistusta ehditään päivittää. Tämän vuoksi viranomaisten, tarkastuslaitosten, urakoitsijoiden, suunnittelijoiden, laitevalmistajien, työnantajien, työntekijöiden ja muiden sidosryhmien säännöllinen vuoropuhelu on erityisen tärkeää.

STUL katsoo, että neuvottelukunnalle säädetyt tehtävät ovat edelleen välttämättömiä ja että niiden merkitys on sähköalan muutoksen vuoksi pikemminkin kasvanut kuin vähentynyt.

3. Lakkauttamisen vaikutusarviointi on puutteellinen

Neuvottelukunta ei ole nykymuodossaan jakautunut jaostoihin, vaan asioita on käsitelty koko neuvottelukunnan kokouksissa. Se on kokoontunut noin kaksi kertaa vuodessa. Neuvottelukuntiin yleisesti liittyviä kehittämistarpeita, kuten hallinnollisten tehtävien vähentämistä, päällekkäisen käsittelyn ehkäisemistä ja joustavampien toimintatapojen kehittämistä, voidaan arvioida myös ilman lakisääteisen yhteistyörakenteen poistamista.

Esityksen perustelut nojaavat pääosin hallinnollisen taakan vähentämiseen, nimeämis- ja asettamismenettelyjen keventämiseen, päällekkäisen työn vähentämiseen sekä joustavampien toimintatapojen mahdollistamiseen. STUL katsoo, että tällaiset yleisluonteiset perustelut eivät ole riittäviä sähkö- ja hissiturvallisuuden neuvottelukunnan lakkauttamiselle. Esityksessä ei yksilöidä, mitä konkreettista säästöä juuri tämän neuvottelukunnan lakkauttamisella saavutettaisiin, eikä arvioida mahdollisia hallinnollisia säästöjä suhteessa neuvottelukunnan tehtäviin, turvallisuusvaikutuksiin ja toimialalle syntyvään hyötyyn.

Turvallisuuden kannalta keskeistä yhteistyörakennetta ei voida arvioida ainoastaan sen aiheuttaman hallinnollisen työn perusteella. Arvioinnissa olisi tullut ottaa huomioon myös neuvottelukunnan merkitys sähköturvallisuuden kehittämiselle, sääntelyn käytännön toimeenpanolle, viranomaisten ja toimialan väliselle tiedonkululle sekä uusien riskien tunnistamiselle.

Esityksessä ei arvioida muun muassa sitä:

• miten lakkauttaminen vaikuttaisi sähköturvallisuuden kehittämiseen;
• miten viranomaisten ja alan toimijoiden välinen rakenteellinen tiedonvaihto järjestettäisiin jatkossa;
• miten säädösvalmistelussa hyödynnettäisiin toimialan asiantuntemusta;
• miten sähkö- ja hissiturvallisuuden kehitystä ja tutkimusta seurattaisiin jatkossa;
• miten kansainvälisen ja EU-sääntelyn vaikutuksia käsiteltäisiin toimialan ja viranomaisten kesken;
• miten neuvottelukunnan nykyiset lakisääteiset tehtävät tosiasiallisesti hoidettaisiin lakkauttamisen jälkeen.

STUL katsoo, että esitysluonnoksen vaikutusarviointi on olennaisesti puutteellinen. Lakkauttamista ei ole perusteltu neuvottelukunnan tehtävien, vaikuttavuuden tai turvallisuusmerkityksen kautta, vaan pääosin yleisellä hallinnollisen keventämisen tavoitteella. Tätä tavoitetta ei ole yksilöity eikä suhteutettu neuvottelukunnan lakkauttamisesta mahdollisesti aiheutuviin turvallisuus- ja sääntelyvaikutuksiin.

4. Lakisääteisten tehtävien siirtymistä ei ole ratkaistu

Keskeinen puute esityksessä on se, ettei siitä ilmene, mille taholle sähkö- ja hissiturvallisuuden neuvottelukunnalle nykyisin säädetyt tehtävät siirtyisivät lakkauttamisen jälkeen.

Jos neuvottelukunta lakkautetaan, esityksessä tulisi arvioida ja kuvata, kuka tai mikä taho jatkossa:

• edistäisi viranomaisten sekä sähkö- ja hissialan välistä yhteistyötä;
• seuraisi sähkö- ja hissiturvallisuuden kehitystä ja tutkimusta;
• avustaisi sähkö- ja hissiturvallisuutta koskevien säännösten ja ohjeiden valmistelussa;
• toimisi asiantuntijana sähkö- ja hissiturvallisuutta koskevissa asioissa;
• tekisi sähkö- ja hissiturvallisuutta koskevia aloitteita;
• varmistaisi sähkö- ja hissiturvallisuuden kannalta keskeisten hallinnonalojen, elinkeinoelämän, työnantajien, työntekijöiden ja kuluttajien osallistumisen.

Esitysluonnoksessa ei osoiteta, että neuvottelukunnan tehtävät poistuisivat tarpeettomina. Siinä ei myöskään osoiteta tai varmisteta, että tehtävät siirtyisivät muulle toimielimelle taikka että ne järjestettäisiin muulla tavalla siten, että nykyistä vastaava asiantuntemus, jatkuvuus ja edustavuus säilyvät.

STUL katsoo, että lakisääteisiä turvallisuustehtäviä hoitavan toimielimen lakkauttaminen ilman arviota tehtävien jatkumisesta jättäisi sääntelyyn ja sen käytännön toimeenpanoon olennaisen aukon.

5. Korvaavaa toimintamallia ei ole määritelty

Esityksen perusteluissa todetaan asian taustan ja nykytilan osalta, että neuvottelukunnat ovat toimineet kansallisen lainsäädännön nojalla eikä kyseisiin säännöksiin liity EU-lainsäädännön tai muiden kansainvälisten velvoitteiden täytäntöönpanoa. STUL pitää tätä arviota sähkö- ja hissiturvallisuuden osalta puutteellisena. Sähkö- ja hissiturvallisuusalaa koskeva sääntely kytkeytyy merkittävällä tavalla EU-sääntelyyn ja kansainvälisiin velvoitteisiin, eikä sääntelyn määrän voida arvioida lähivuosina vähenevän. Neuvottelukunnissa on myös käytännössä käsitelty EU-lainsäädäntöön ja kansainvälisten velvoitteiden toimeenpanoon liittyviä kysymyksiä ajankohtaisina asioina.

Esitysluonnoksen mukaan neuvottelukunnissa tehtävälle sidosryhmäyhteistyölle olisi tarkoitus kehittää korvaava toimintamalli. Esitysluonnoksessa ei kuitenkaan kuvata mallin sisältöä, rakennetta, osallistujia, tehtäviä, toimivaltuuksia, resursointia, jatkuvuutta eikä suhdetta nykyisiin lakisääteisiin tehtäviin.

Käytännössä esitysluonnoksessa ehdotetaan lakisääteisen neuvottelukunnan lakkauttamista ennen kuin sen korvaavasta toimintamallista on päätetty. Esitysluonnos ei siten takaa, että nykyisen neuvottelukunnan tehtävät, asiantuntemus ja sidosryhmäyhteistyö jatkuisivat lakkauttamisen jälkeen.

STUL pitää tätä lainvalmistelun ja vaikutusarvioinnin näkökulmasta ongelmallisena. Lakkauttamisen vaikutuksia ei voida asianmukaisesti arvioida, jos korvaavaa toimintamallia ei ole määritelty. Tämä korostuu sähkö- ja hissiturvallisuuden kaltaisilla turvallisuussääntelyn alueilla, joilla tekninen kehitys, EU-sääntely ja käytännön valvontakysymykset edellyttävät jatkuvaa asiantuntijavuoropuhelua.

STUL katsoo, ettei sähkö- ja hissiturvallisuuden neuvottelukuntaa tule lakkauttaa ennen kuin korvaava toimintamalli on yksilöity, sen tehtävät on määritelty ja sen toimivuus on arvioitu suhteessa nykyisen neuvottelukunnan lakisääteisiin tehtäviin.

6. Neuvottelukunnan kokoonpanon merkitys

Valtioneuvoston asetuksen mukaan neuvottelukunnassa tulee olla edustettuina sähkö- ja hissiturvallisuuden kannalta keskeiset hallinnonalat sekä elinkeinoelämä, työnantajat, työntekijät ja kuluttajat. Tämä kokoonpanovaatimus on olennainen osa neuvottelukunnan säädettyä tehtävää.

Sähkö- ja hissiturvallisuuden kysymykset eivät koske vain viranomaistoimintaa, vaan ne liittyvät laajasti yritysten toimintaan, työntekijöiden ja käyttäjien turvallisuuteen, tilaajien ja kiinteistönomistajien vastuisiin sekä kuluttajien turvallisuuteen. Neuvottelukunnan laaja kokoonpano varmistaa, että sääntelyn kehittämisessä ja seurannassa voidaan ottaa huomioon sekä viranomaisten että toimialan käytännön näkökulmat.

Esitysluonnoksessa ei arvioida, miten neuvottelukunnan nykyinen edustavuus turvattaisiin lakkauttamisen jälkeen. Jos korvaava toimintamalli jäisi vapaamuotoiseksi tai tapauskohtaiseksi, sähkö- ja hissiturvallisuuden kannalta keskeisten tahojen osallistuminen ei olisi enää samalla tavalla rakenteellisesti turvattu.

STUL katsoo, että neuvottelukunnan lakkauttaminen heikentäisi viranomaisten ja toimialan välisen yhteistyön ennakoitavuutta ja institutionaalista jatkuvuutta, ellei sen tilalle säädetä tai muutoin luoda vähintään nykyistä vastaavaa rakennetta.

7. Neuvottelukunta on jätetty asettamatta edellisen toimikauden jälkeen

Sähköturvallisuuslain 120 §:n ja hissiturvallisuuslain 87 §:n mukaan sähkö- ja hissiturvallisuuden neuvottelukunta asetetaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunnan edellinen toimikausi päättyi marraskuussa 2023. Tämän jälkeen uutta neuvottelukuntaa ei ole lukuisista pyynnöistä huolimatta asetettu, vaikka voimassa oleva lainsäädäntö edellyttää neuvottelukunnan asettamista. STUL katsoo, että tällä seikalla on olennainen merkitys lakkauttamista koskevassa arvioinnissa. Esityksessä ei arvioida, millaisia vaikutuksia neuvottelukunnan toimimattomuudella vuodesta 2023 lähtien on ollut sähkö- ja hissiturvallisuuden kehittämiseen, säädösvalmistelun tukemiseen tai viranomaisten ja toimialan väliseen yhteistyöhön.

Kokonaisuutena esityksen valmistelu on tältä osin puutteellista. Esityksessä ei arvioida neuvottelukunnan lakkauttamisen vaikutuksia sähkö- ja hissiturvallisuuden tasoon, onnettomuuksien ehkäisemiseen tai vakavien henkilövahinkojen torjuntaan. Neuvottelukunta on perustettu 1990-luvulla osaksi alan sääntelyn seurantaa ja kehittämistä, ja sen toiminnalla on ollut merkitystä suomalaisen sähkö- ja hissiturvallisuuden pitkäjänteisessä edistämisessä. Koska alaa koskevan sääntelyn ja teknisen kehityksen määrän ei voida arvioida vähenevän, neuvottelukunnan tehtävien tarve ei ole poistunut.

Samalla jää epäselväksi, perustuuko arvio neuvottelukunnan tarpeellisuudesta tosiasialliseen kokemukseen toimivasta lakisääteisestä neuvottelukunnasta vai tilanteeseen, jossa neuvottelukuntaa ei ole asetettu lain edellyttämällä tavalla. Jos neuvottelukunta ei ole ollut toiminnassa useaan vuoteen, sen vaikuttavuutta, tarpeellisuutta tai kehittämistarpeita ei voida asianmukaisesti arvioida normaalin toiminnan perusteella.

STUL katsoo, että ensisijaisesti voimassa olevan lainsäädännön mukainen neuvottelukunta tulee asettaa ja sen toimintaa arvioida käytännön kokemusten perusteella. Neuvottelukunnan lakkauttaminen tilanteessa, jossa lakisääteistä toimielintä ei ole edellisen toimikauden jälkeen asetettu, ei ole asianmukaisesti perusteltu ratkaisu.

8. Hallinnollisen keventämisen tavoite ei syrjäytä turvallisuustavoitetta

Sähköturvallisuuslain tarkoituksena on muun muassa varmistaa sähkölaitteiden ja -laitteistojen turvallinen käyttö sekä ehkäistä sähkön käytöstä aiheutuvia vaaroja. Hissiturvallisuuslain tarkoituksena on varmistaa hissien ja hissien turvakomponenttien vaatimustenmukaisuus ja hissien käytön aikainen turvallisuus.

Sähkö- ja hissiturvallisuuden neuvottelukunta liittyy suoraan näiden lakien tavoitteiden toteutumiseen. Sen lakkauttamista ei voida perustella riittävästi pelkästään hallinnollisella keventämisellä. Hallinnollisen työn vähentäminen voi sinänsä olla hyväksyttävä tavoite, mutta sen tulee olla oikeassa suhteessa lakkauttamisen vaikutuksiin. Jos tavoitteena on valtiontalouden säästöjen saavuttaminen, esityksessä tulisi yksilöidä, mitä konkreettisia säästöjä neuvottelukunnan lakkauttamisella saavutettaisiin. Esityksessä ei osoiteta, että neuvottelukunnan ylläpitämisestä aiheutuva hallinnollinen työ olisi niin merkittävää, että se oikeuttaisi turvallisuuden, säädösvalmistelun ja viranomaisyhteistyön kannalta keskeisen rakenteen poistamisen. Esityksessä ei myöskään osoiteta, että sama turvallisuus- ja yhteistyöhyöty saavutettaisiin jatkossa muulla, kustannustehokkaammalla tavalla.

STUL katsoo, että sähköturvallisuuden ja hissiturvallisuuden kaltaisissa kysymyksissä mahdollisia hallinnollisia säästöjä on arvioitava suhteessa turvallisuusvaikutuksiin. Koska tällaista arviointia ei esitysluonnoksessa ole tehty, lakkauttamista ei ole perusteltu riittävällä tavalla.

Johtopäätökset

STUL vastustaa sähkö- ja hissiturvallisuuden neuvottelukunnan lakkauttamista.

STUL katsoo, ettei esityksessä osoiteta, että neuvottelukunnalle säädettyjen tehtävien tarve olisi vähentynyt tai poistunut. Esityksessä ei arvioida riittävästi lakkauttamisen vaikutuksia sähköturvallisuuden ja hissiturvallisuuden kehittämiseen, viranomaisten ja toimialan väliseen yhteistyöhön, säädösvalmistelun tukemiseen, turvallisuuden kehityksen seurantaan eikä uusien teknologioiden turvalliseen käyttöönottoon.

Esitysluonnoksessa ei yksilöidä neuvottelukunnan lakkauttamisesta saatavia konkreettisia säästöjä eikä arvioida niitä suhteessa neuvottelukunnan turvallisuus- ja sääntelyhyötyihin. Korvaavaa toimintamallia ei ole määritelty, eikä esitysluonnoksesta ilmene, mille taholle neuvottelukunnalle nykyisin säädetyt tehtävät siirtyisivät lakkauttamisen jälkeen.

STUL pitää erityisen ongelmallisena sitä, että neuvottelukunnan edellinen toimikausi päättyi marraskuussa 2023 eikä uutta neuvottelukuntaa ole tämän jälkeen lukuisista pyynnöistä huolimatta asetettu, vaikka voimassa oleva lainsäädäntö edellyttää sen asettamista. Neuvottelukunnan tarpeellisuutta ja vaikuttavuutta ei tule arvioida tilanteessa, jossa lakisääteistä toimielintä ei ole saatettu toimimaan lain edellyttämällä tavalla.

Edellä esitetyillä perusteilla STUL katsoo, että ehdotus sähkö- ja hissiturvallisuuden neuvottelukunnan lakkauttamisesta tulee poistaa hallituksen esityksestä. Mikäli neuvottelukunnan toimintaa pidetään tarpeellisena kehittää, kehittämistarpeet tulee arvioida erikseen siten, että neuvottelukunnan lakisääteiset tehtävät, toimialan asiantuntemus, edustavuus ja viranomaisten sekä toimialan välinen rakenteellinen yhteistyö turvataan jatkossakin.

Lausuntopyyntö

21.8.2026, Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL ry, Elovaara Heini