Latauspistevaatimukset muuttuvat – näin varaudut muutoksiin hankkeissa ja sopimuksissa

Latauspisteitä ja latauspistevalmiutta koskevia velvoitteita ehdotetaan tiukennettaviksi. Hallituksen esitys HE 258/2026 vp muuttaisi automaatio- ja latauspistelakia (733/2020) osana EU:n uudistetun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD, (EU) 2024/1275) täytäntöönpanoa. Kyse on hallituksen esityksestä, joten ehdotetut muutokset eivät vielä ole voimassa olevaa oikeutta. Urakoitsijan ja suunnittelijan kannalta muutoksiin kannattaa kuitenkin varautua jo nyt: mitä vaatimuksia hankkeeseen sovelletaan, kuka niiden selvittämisestä vastaa ja miten mahdollisten muutosten kustannukset jaetaan.

Tarkista ensin lupahakemuksen ajankohta

Hallituksen esityksen mukaan laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Jos rakentamislupahakemus on tullut vireille ennen lain voimaantuloa, sovellettaisiin lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Lupahakemuksen vireilletulopäivä on siksi syytä selvittää tilaajalta heti hankkeen alussa ja kirjata hankkeen asiakirjoihin myöhempää soveltamisarviointia varten. Valmistumisajankohta ei siis yksin ratkaise sitä, mitä vaatimuksia hankkeeseen sovelletaan. Latauspisteisiin liittyy lisäksi erillistä EU-sääntelyä, jonka soveltuminen on arvioitava kansallisesta lakimuutoksesta erillään.

Tarkista soveltamisala ennen tarjouksen antamista

Velvoitteet riippuvat rakennuksen käyttötarkoituksesta, pysäköintipaikkojen määrästä ja sijainnista sekä hankkeen luonteesta. Olemassa olevissa muissa kuin asuinrakennuksissa ehdotettu velvoite koskisi yli 20 rakennuksen sisäpuolisen pysäköintipaikan kohteita: vaihtoehtoina olisivat vähintään yksi latauspiste jokaista kymmentä pysäköintipaikkaa kohti tai putkitus vähintään puolelle paikoista. Vanhoille taloyhtiöille ei ehdoteta vastaavaa yleistä jälkiasennusvelvoitetta, mutta laajamittainen korjaus voi synnyttää velvoitteita. Tilaajalta tulisi pyytää ennen tarjouksen antamista tiedot rakennuksen käyttötarkoituksesta, pysäköintipaikkojen määrästä ja sijainnista sekä suunnitellun korjauksen laajuudesta. Yksilöi tarjouksessa, mihin lähtötietoihin tarjous perustuu ja mitä selvityksiä toimeksiantoon kuuluu. Näin myös vastuunjako on myöhemmin helpompi osoittaa.

Huomauta puutteista – älä luota vastuunrajauslausekkeeseen

Rakennuksen omistajalle asetettu lakisääteinen velvoite ei poista urakoitsijan tai suunnittelijan vastuuta omasta suorituksestaan. Suunnittelijan on toimeksiantonsa mukaisesti huomioitava hankkeeseen sovellettavat vaatimukset, ja urakoitsijan on oman tehtävänsä ja asiantuntemuksensa rajoissa huomautettava havaitsemistaan suunnitelmien tai tilaajan ohjeiden puutteista. Mahdolliset huomautukset suositellaan tehtävän kirjallisesti. Yksilöi puute, sen merkitys ja tarvittava ratkaisu sekä pyydä tilaajan kannanotto ennen kyseisen työvaiheen toteuttamista. Säilytä kirjeenvaihto. Tilaajalle annettavassa neuvonnassa on samalla tärkeää erottaa voimassa olevat vaatimukset, jo annetut mutta myöhemmin sovellettaviksi tulevat vaatimukset sekä vasta ehdotetut muutokset. Yleinen vastuunrajaus ei korvaa omaan tehtävään kuuluvaa huolellisuutta.

Lisälasku ei synny pelkällä viittauksella lakimuutokseen

Sääntelyn muuttuminen ei automaattisesti tee tarvittavasta työstä tilaajan maksettavaa lisätyötä. Kustannusvastuu riippuu muun muassa sovitusta urakkasisällöstä, vastuun- ja riskinjaosta sekä siitä, mitä vaatimuksia hankkeeseen lopulta sovelletaan. Myös jo annettu, myöhemmin sovellettavaksi tuleva sääntely on erotettava aidosti myöhemmin syntyvästä sääntelymuutoksesta. YSE 1998 -ehtojen soveltamisesta on sovittava, eikä sopimusehdoin voida poiketa kuluttajan vahingoksi kuluttajansuojalain pakottavista säännöksistä. Jo tarjoukseen on syytä kirjata työn laajuus, suunnittelu- ja laitevalintavastuut sekä menettely mahdollisissa muutostilanteissa. Jos muutos aiheuttaa lisätyötä, esitä sen hinta- ja aikatauluvaikutukset kirjallisesti ja hanki sopimuksen edellyttämä hyväksyntä ennen työn toteuttamista.

Ennakointi on parasta riitojen ehkäisyä

Jo annetun sääntelyn myöhemmin sovellettaviksi tulevat vaatimukset on huomioitava hankkeen suunnittelussa, laitevalinnoissa ja hinnoittelussa. Hallituksen esitykseen perustuvista muutoksista taas on syytä kertoa tilaajalle ehdotettuina muutoksina, ei vielä voimassa olevina velvoitteina.

Yrityksessä kannattaa nimetä henkilö, joka seuraa lain käsittelyä ja huolehtii siitä, että tarjouspohjat, sopimusehdot ja hankekohtaiset tarkistuslistat päivitetään lain lopullisen sisällön mukaisiksi. Hyvin dokumentoitu lähtötilanne ja selkeä sopiminen ovat tässäkin paras tapa ehkäistä myöhempiä vastuu- ja laskutusriitoja.

Lisätiedot

Heini Elovaara, juristi
050 566 1264
heini.elovaara@stul.fi