EU:n komissiolta kaikkien aikojen ilmasto- ja energialainsäädäntöpaketti

Päästökauppa myös liikenteeseen ja kiinteistökohtaiseen lämmitykseen

EU:n komission huomenna julkaistava Fit for 55 ilmasto- ja energialainsäädäntöpaketti tavoittelee valmiutta vähentää päästöjä 55 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Paketti pitää sisällään useita kokonaisuuksia. Kyse on komission lainsäädäntöesityksistä, joiden käsittely jatkuu EU:n parlamentissa ja jäsenmaiden toimesta neuvostossa. Lopullisia päätöksiä odotetaan vuosien 2022–2023 aikana.

Erityisesti päästökauppadirektiivi, uusiutuvan energian direktiivi, energiatehokkuusdirektiivi ja energiaverodirektiivi ovat energia-alan kannalta hyvin tärkeitä. Energiateollisuus ry. (ET) näkee ennakkotietoihin perustuen, että huomio kannattaa kiinnittää etenkin seuraaviin kokonaisuuksiin:

Päästökauppadirektiivi ulottaa ennakkotietojen perusteella päästökaupan myös liikenteeseen ja kiinteistökohtaiseen lämmitykseen. Tähän asti päästökauppaa on käyty suurteollisuuden sekä sähkön ja kaukolämmön tuotannossa, ja se on osoittautunut tehokkaaksi päästöjen vähentäjäksi. Kuluneen neljän vuoden aikana kymmenkertaistuneet päästökustannukset ovat esimerkiksi parhaillaan hinnoittelemassa turvetta pois polttoainevalikoimasta.

– Päästökauppa on EU:n ilmastopolitiikan tärkein työkalu. Sitä vastaavat tehokkaat ja markkinaehtoiset mekanismit uusille sektoreille ovat tervetulleita, toteaa ET:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä. – On välttämätöntä, että päästöjä vähennetään kaikilla toimialoilla. Puhdas sähkö, kaukolämpö ja kaasut mahdollistavat ilmastotoimet monilla aloilla sen ansiosta, että hoidamme oman tonttimme energiantuotannossa, Leskelä jatkaa.

Uusiutuvan energian direktiivin päivityksessä on paljon Suomelle olennaisia kysymyksiä. Komissio vauhdittaa päästöjen vähentämistä eri sektoreilla sähkön sekä sähköstä tehtävän vedyn ja eri polttoaineiden avulla. Vedyn osalta epävarmuutta aiheuttaa määriteltävä tuotantotapa, sillä Brysselistä on kuultu vaatimuksia, että sille pitäisi rakentaa oma, erillinen uusiutuva sähköntuotantonsa. Suomessa saatava verkkosähkö on kuitenkin jo hyvin vähäpäästöistä ja olisi tärkeää luoda yhteys kaasu- ja sähköjärjestelmän välille.

– Suomen kannalta on erittäin tärkeää, että voimme hyödyntää kaikkea päästötöntä ja puhdasta sähköntuotantoa vedyn ja muiden polttoaineiden valmistuksessa, ET:n energiantuotannosta vastaava johtaja Jari Kostama sanoo.

Suurta mielenkiintoa kohdistuu myös siihen, miten biomassan kestävyyskriteereitä päivitetään. Suomessa biomassalla korvataan lämmityksen fossiilisia polttoaineita. Erityisesti Green dealista vastaavan komission varapuheenjohtaja Timmermansiin on kohdistettu paineita kiristää kriteereitä, mutta monet jäsenmaat, Suomi mukaan lukien, ovat esittäneet varauksia.

– Suomessa metsiä ei kasvateta energiantuotantoon. Bioenergian käytössä on huomioitava olemassa olevat ja paikalliset olosuhteet tunnistavat kansalliset lait, suositukset ja käytännöt, Kostama jatkaa. – Lämmitykseen käytetään puuta, joka koostuu metsäteollisuuden sivuvirroista ja metsänhoidon hakkuutähteistä. Lämmitykseen käytettävä bioenergia on siis osa kiertotaloutta.

Energiatehokkuusdirektiivi nostaa kokonaistavoitetta, mutta samalla rajoittaa hyväksyttäviä energiatehokkuustoimia. Suomen kannalta on olennaista, että jäsenmaat voivat myös jatkossa valita tehokkaimmat ohjauskeinot, joihin lukeutuu esimerkiksi käyttämämme vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset. Valitettavasti esitys ei tunnista eri sektoreiden kulutus- ja tuotantopiikkejä tasoittavaa sektori-integraatiota eikä onnistu yhdistämään energiatehokkuuden ja uudistuvan energiajärjestelmän edellytyksiä. Myönteistä kuitenkin on, että asiakkaan oikeudet saada tietoa laajenevat, erityisesti lämmön ja jäähdytyksen osalta. Myös hukkalämpöjen tehokkaampaan hyödyntämiseen on tulossa kannustimia, jotka edistävät hukkalämmön tuottajien ja hyödyntäjien yhteistyötä.

– Meille on tärkeää, että hukkalämpöjen tuottajien tietoisuutta kaukolämpöverkkojen mahdollisuuksista ja hukkalämmön kysynnästä kasvatetaan, sen sijaan että asetettaisiin pakollisia vaatimuksia, ET:n energiamarkkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa toteaa. – Suomessa kaukolämpöala hyödyntää jo nyt laajasti hukkalämpöjä ja on kiinnostunut lisäämään niiden käyttöä siellä, missä se on järkevää.

Energiaverodirektiivin on tarkoitus toimia työkaluna päästöjen hinnan asettamiseksi päästökaupan ulkopuolisille sektoreille. Sen päivittäminen on osoittautunut haastavaksi, koska päätös edellyttää jäsenmaiden yksimielistä hyväksyntää. Komission esityksessä on EU:n laajuisia minimiverotasoja eri polttoaineille ja sähkölle, jotka oletettavasti kiristyisivät. Kiinnostavaa on, kuinka johdonmukainen esitys on kehittyvän päästökaupan kanssa.

Hiilitullimekanismi vie ilmastodiplomatian uudelle tasolle ja EU ottaa ison roolin pelin avaajana globaalissa keskustelussa. Hiilitullit ovat työkalu, jolla EU ulottaa ilmastopoliittista vaikutustaan myös alueensa ulkopuolisiin maihin. Tulli koskee ainakin terästä, sementtiä, lannoitteita, alumiinia ja sähköntuontia.

– Vielä ei voida arvioida, miten hiilitullit vaikuttavat EU:n ulkopuolelta tuotavan sähkön hintaan, Leskelä toteaa. EU:lle tämä on iso askel, omalle sähköjärjestelmällemme todennäköisesti pieni, Leskelä jatkaa.

EU:n ilmasto- ja energialainsäädäntöpakettiin kuuluvat muun muassa:

  • Asetus maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvista kasvihuonekaasupäästöistä ja poistumista
  • Taakanjakoasetus (jäsenmaiden päästövähennysvelvoitteet päästökaupan ulkopuolisille päästöille)
  • Säädös metaanipäästöjen vähentämiseksi energia-alalla
  • Direktiivi vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta
  • Hiilidioksidipäästönormien asettaminen uusille henkilöautoille ja uusille kevyille hyötyajoneuvoille
  • Asetus sosiaalirahastosta (Climate Action Social Facility)

Lisätietoja:

  • Jukka Leskelä, toimitusjohtaja, Energiateollisuus ry. puh: 050 593 7233
  • Jari Kostama, johtaja, energiantuotanto, Energiateollisuus ry. puh: 050 301 1870
  • Pekka Salomaa, johtaja, energiamarkkinat, Energiateollisuus ry. puh: 050 032 4486
  • Antti Kohopää, EU-edunvalvontapäällikkö, Energiateollisuus ry. puh: +32 483 858 818, +358 50 344 9265

Lue lisää: https://energia.fi/energiapolitiikka/eu_ja_fit_for_55

Lähde: Energiateollisuus ry  tiedote 13.7.2021