EuropeOnin työryhmät vakauden ja huoltovarmuuden äärellä

EuropeOnin vaikuttamisen ja tekniikan työryhmät kokoontuivat Brysselissä 1.–2. lokakuuta. Vaikuttamisen työryhmän pääpainona oli keskustella EU:n parlamentin jäsenten ja virkamiesten kanssa. Teknisessä työryhmässä keskityttiin standardointiin, plug-in -aurinkopaneeleihin ja sähkön huoltovarmuuteen.

Vaikuttamisen työryhmä haluaa pk-yrityksille osaajia ja vakaata toimintakenttää

Kaksi Euroopan parlamentin jäsentä, MEP Bruno Tobback (Belgia, S&D) ja MEP Niels Flemming Hansen (Tanska, EPP), tulivat vaikuttamisen työryhmän kokoukseen keskustelemaan eurooppalaisen yhteiskunnan sähköistymisen edistämisestä ja esteistä. Molemmille painotettiin sähköurakoinnin merkitystä sähköistämisen mahdollistajana ja suurena työllistäjänä. Kerroimme tarpeesta osaajille ja osaamiselle sekä alleviivasimme vakaan toiminta- ja säädöskentän merkitystä sille, että ala uskaltaa investoida ja panostaa kehitykseen.

Ensin ryhmä keskusteli Bruno Tobbackin kanssa erityisesti sähköjärjestelmästä kokonaisuutena. Järjestelmässä on tärkeää ottaa huomioon kaikki sen osa-alueet ja toimijat, jotta se toimii optimaalisesti. Erityisesti kuluttajien sähköjärjestelmien investointien hidasteena on sähkön hinnan edullisuus, jonka takia panostukset eivät maksa itseään takaisin. Uudistuksien pitäisi kulutussäästöjen lisäksi nostaa rakennusten arvoa ja mukavuutta. EU-tasolla yksi sähköverkkoinvestointien haaste on, että äärioikeistolainen ilmastodenialismi vastustaa niitä ja panostuksia uusiutuviin energioihin.

Seuraavana ryhmän vieraaksi tuli Niels Flemming Hansen. Hän kanssaan keskusteltiin erityisesti pk-yritysten toimintamahdollisuuksista. Energy omnibus -lakihankkeen yksinkertaistamisprojektin olisi hyvä helpottaa pk-yritysten byrokratiavelvoitteita ja kirjavia lupavaatimuksia eikä sinänsä vähentää lainsäädännön kunnianhimoa. Yleisesti ottaen Hansenin tavoitteena on pyrkiä hillitsemään työntekijäkustannusten kasvua, jotta henkilöstön palkkaaminen olisi helpompaa ja asiakkailla olisi varaa hankkia palveluita.

Päivän lopuksi ryhmässä vieraili kaksi komission virkahenkilöä, Pau Garcia Audi and Marco Morini DG Energyn rakennusten ja tuotteiden yksiköstä. Heidän yksikkönsä vastaa rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD:n valmistelusta sekä sen toimeenpanon ohjeistamisesta ja valvonnasta. He kertoivat, että EPBD:n toimeenpanon ohjeistus ja yhteydenpito jäsenvaltioiden kanssa oli kiireistä viime kesään asti, jolloin julkaistiin toimeenpano-ohjeistus näiden keskustelujen ja ilmi tulleiden kysymysten pohjalta. Tällä hetkellä jäsenvaltioissa on käynnissä muille näkymättömämpi poliittinen valmistelu ja taustakeskustelu.

Oli insinöörille silmiä avaavaa, että direktiivin ei ole tarkoitus olla tekninen dokumentti, vaikka sillä säädellään myös tekniikkaa. EPBD on poliittinen sopimus, ja sopimuksen muodostumisen vuoksi sen sanavalinnat eivät välttämättä ole teknisesti eksakteja. Tämä antaa jäsenvaltioille joustovaraa toimeenpanoon.

EPBD:tä ei Audin ja Morinin mielestään tarvitse avata tai muuttaa omnibus-hankkeen yksinkertaistamistavoitteen takia. Heidän mielestään tämänhetkinen EPBD:n teksti antaa tarpeellisen liikkumatilan haluttuihin toimiin. Heidän näkemyksensä mukaan EPBD:n energiamuotokerroin PEFin määrittely on tarkoituksella löysä, jotta jäsenvaltioiden on mahdollisuus ohjata energiamuotoja omasta näkökulmastaan relevantilla tavalla. Heidän kannaltaan toimivin PEF katsoo hieman tulevaisuuteen.

Tekninen työryhmä haluaa varmuutta ja turvallisuutta

Työryhmän kokouksen ensimmäisiä puheenaiheita oli sähköjärjestelmien huolto- ja toimintavarmuus, joka on yksi EU:n uusiutuvien energioiden ja sähköistämishankkeiden painopisteistä. Suomen huoltovarmuuskeskuksen ja STULin osallistuminen sen toimintaan herätti aktiivista keskustelua paikallaolijoiden joukossa. Espanjan ja Pyreneiden (Iberian) niemimaan huhtikuun 2025 sähkökatkos mainittakoon yhtenä esimerkkinä siitä, minkälaisia ongelmia huonosta sähköverkon (ja pientuotannon) koordinaatiosta voi aiheutua.

Standardoinnin osalta ns. Malamud-tapauksessa ei ole tapahtunut merkittävää edistystä: toistaiseksi tilanne on yhä epäselvä ja odottaa eri osapuolten reaktioita. Pahimmillaan nähdään uhattuina standardoinnin puolueettomuus ja vakaus, jos esimerkiksi standardointiin osallistumisen hinta nousee pienille toimijoille liian suureksi. EuropeOn on tehnyt tähän liittyen pohjustavaa selvitystyötä standardoinnin ja standardien kustannuksista eri maissa. Standardien paketointi ja jakelutavat vaihtelevat maiden välillä enemmän, mutta pääasiassa ns. pohjakustannukset pienimuotoisen urakoinnin vaatimien standardien hankkimisesta ovat samaa luokkaa.

Aurinkosähköjärjestelmien ja pienten akkuenergiavarastojen ns. plug-in- eli pistokytkinliitännän ratkaisut oli nostettu yhdeksi pääaiheeksi. Esimerkiksi Belgiassa sallitaan korkeintaan 800 VA aurinkovoimalan liittäminen tavalliseen kotitalouspistorasiaan, mutta käytännössä tehorajan valvominen on mahdotonta. Belgian asiantuntijat ovat itsekin tyytymättömiä poliittisen paineen alla syntyneeseen tilanteeseen ja sen turvallisuuteen. Valmisteilla olevassa IEC-standardissa (SFS 6000 esikuva) tultaisiin sallimaan vain omalla johdollaan ja erikoispistokytkimellä tehty liitäntä, joka ei saa siis olla vahingossakaan sekoitettavissa normaaliin kotitalouspistokytkimeen.  Teknisen työryhmän puolesta em. standardin linjaus asiaan nähtiin tarpeellisena ja sen myötä päätettiin edistää asiaan vaikuttamista yhtenäisen (erikoispistokytkin)ratkaisun saamiseksi sekä asiasta tiedottamiseksi.

Teksti: Riikka Liedes ja Matti Orrberg