– Energiajärjestelmässä on tapahtumassa valtava muutos ja ala investoi ennätystahtia, Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä totesi järjestön liittokokousseminaarin avauspuheessaan Seinäjoella.
– Samalla tulemme ulos energiakriisistä edellä muuta Eurooppaa, joka on vielä pitkälti kiinni fossiilienergiassa ja maakaasussa.

Leskelän mukaan Suomelle on puhtaan energian ansiosta avautumassa historiallinen mahdollisuus houkutella teollisia investointeja. Teollisuuden asiakkaat, kuten autoteollisuus ja elintarviketeollisuus, haluavat fossiilittomia tuotteita. Niiden tuottamiseksi tarvitaan puhdasta sähköä ja vetyä, jota Suomi ja myös Ruotsi, pystyvät tuottamaan kasvavalla volyymilla. Mailla on kiistaton etulyöntiasema eurooppalaisessa kilpailussa.

– Vetytalouden investoinnit ovat jo lähteneet liikkeelle ja puhtaan sähkön investointihankkeita on lähes astronominen määrä, Leskelä sanoi.  – Tästä on tulossa merkittävä helpotus valtiontalouteen ja piristys vientiteollisuudelle, samalla kun omat ilmastotavoitteemme toteutuvat, Leskelä totesi.

Toivotut investoinnit edellyttävät aktiivisia toimia energia-alalta, ja ennen kaikkea valtion taholta. Investointien saamiseksi Suomen on oltava rahoittajiensa silmissä Euroopan houkuttelevin puhtaan energian kohde. Ruotsi on vieressä, ja olosuhteet ovat sielläkin hyvät.

– Valtion on nyt tehtävä aktiivista teollisuuspolitiikkaa teollisten hankkeiden houkuttelemiseksi. Se edellyttää nopeita ja sujuvia kaavoitus- ja luvitusprosesseja. Pääomaintensiivinen energia ja sitä käyttävä teollisuus tarvitsevat pitkäjänteistä, poukkoilematonta energia- ja veropolitiikkaa, joka mahdollistaa puhtaan tuotannon nopean kasvun, Leskelä totesi.

Leskelän mukaan myös työvoimapolitiikkaa on aktivoitava. Työllisyyden täytyy nousta ja maahan pitää houkutella ulkomaisia osaajia.
– Se edellyttää myös työntekijöiden perheille soveltuvia olosuhteita. Työn tekemisen täytyy olla houkuttelevaa ja kannattavaa kilpailukykyisin työehdoin.

Leskelän mukaan erityisesti merituulivoimainvestoinnit ovat ratkaisevassa asemassa. Jos ne menevät Ruotsiin, niiden tuottama energia ja sitä hyödyntävä teollisuus menevät perässä.
– Merituulivoiman pelisääntöjen täytyy selkiytyä nopeasti talousvyöhykkeellä ja vauhdittua aluevesillä. Tuulivoiman rakentamisen haasteet Itä- ja osin Pohjois-Suomessa tulee myös voittaa.

Energiamurroksen toteuttaminen ja fossiilittoman järjestelmän rakentaminen edellyttää Leskelän mukaan koko olemassa olevan tuotannon hyödyntämistä ja uuden rakentamista sen päälle.
– Maa- ja merituulivoiman lisäksi tarvitsemme myös lisää säätökykyistä vesivoimaa, pienydinvoimaa ja bioenergiaa.

Energiaverkot ovat kansallinen vahvuus, sähkö siirtyy Suomessa tehokkaammin kuin muissa pohjoismaissa ja kaukolämpöverkot kattavat taajama-alueet tehokkaasti. Toiseksi kotimaiseksi vahvuudeksi Leskelä mainitseekin paikalliset kaukolämpöjärjestelmät, jollaista ei vastaavassa laajuudessa löydy Keski-Euroopassa. Kaukolämpö tuo järjestelmään kaivattua joustoa, ja tekee esimerkiksi vedyn tuotannosta kilpailukykyisempää.

– Suomen pian aloittavalla hallituksella on tässä suuri rooli. Hallituksen on tehtävä määrätietoisia toimia, joilla avataan investointimahdollisuuksia. Samalla hallituksen pitää ottaa entistä aktiivisempi rooli EU:ssa ja tehtävä Suomesta kokoaan suurempi jäsenmaa, Leskelä jatkoi.

Lisätietoja: Jukka Leskelä, toimitusjohtaja, Energiateollisuus ry, p. 050 593 7233

Energiateollisuuden vaaliviestit: https://energia.fi/energiapolitiikka/eduskuntavaaliviestit