Euroopan komission 17. heinäkuuta julkaisema Electrification Action Plan on tervetullut askel kohti kilpailukykyisempää, energiaomavaraisempaa ja vähäpäästöisempää Eurooppaa. Tavoite nostaa sähkön osuus energian loppukulutuksesta 46 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä on kunnianhimoinen, mutta perusteltu.

Yksi asia on kuitenkin varma: sähköistyminen ei tapahdu itsestään. Lämpöpumput, aurinkosähköjärjestelmät, sähköautojen latausratkaisut, kiinteistöjen automaatio ja sähköverkot eivät rakennu ilman sähköalan ammattilaisia. Siksi sähköistymisen suurin pullonkaula ei ole teknologia, vaan osaavan työvoiman saatavuus.

Komission toimintasuunnitelmassa esitetään aloitetta osaamisen ja ammattipätevyyksien siirrettävyyden helpottamiseksi EU:ssa. Se tukee sisämarkkinoiden toimintaa, mutta ei ratkaise koko Eurooppaa koskevaa työvoimapulaa.

Euroopan työnvälitysverkosto EURESin mukaan sähköasentajista on vakava pula valtaosassa jäsenvaltioita. Kun lähes kaikki maat kilpailevat samoista osaajista, heidän siirtymisensä maasta toiseen ei lisää sähköasentajien määrää. Se vain siirtää työvoimapulaa maasta toiseen.

Ratkaisu on kouluttaa enemmän sähköalan ammattilaisia. Tarvitsemme enemmän nuoria alalle, laadukasta ammatillista koulutusta ja yrityksille paremmat mahdollisuudet kouluttaa oppisopimusopiskelijoita ja työssäoppijoita. Juuri sähköurakointiyrityksissä syntyy se käytännön osaaminen, jonka varaan Euroopan sähköistyminen rakentuu.

Sähköistyminen on paljon enemmän kuin ilmastopolitiikkaa. Se on myös kilpailukykyä, huoltovarmuutta ja energiaomavaraisuutta. Jokainen uusi sähköasentaja vie Eurooppaa lähemmäs näitä tavoitteita.

Jos haluamme tehdä Euroopasta maailman johtavan sähköistyneen talouden, tärkein investointi ei ole nykyisten osaajien siirtäminen jäsenvaltiosta toiseen. Tärkein investointi on uuden sukupolven sähköalan ammattilaisten kouluttaminen.