Vuoden 2026 olennaisimpia työlainsäädännön muutoksia
Yhteistoimintalaki
Hallituksen tavoitteena on antaa keväällä 2026 esitys muutoksista, jotka koskevat henkilöstön hallintoedustusta. Työryhmän mietinnössä ehdotetaan, että henkilöstön hallintoedustusta koskevien säännösten soveltamisrajaa laskettaisiin vähintään 100 työntekijää työllistäviin yrityksiin ja yhteisöihin. Lisäksi henkilöstön hallintoedustus olisi toteutettava hallituksessa tai johtoryhmässä tai vastaavassa toimielimessä. Nykyisestä sopimukseen perustuvasta henkilöstön hallintoedustuksesta luovuttaisiin. Lisäksi jos henkilöstön enemmistö edustajan välityksellä tai muutoin sitä vaatisi, henkilöstöllä olisi oikeus saada henkilöstön hallintoedustus toteutettavaksi. Toteutus ei enää edellyttäisi kahden henkilöstöryhmän enemmistöä. Muutokset olisi tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7.2026.
Henkilöön liittyvä irtisanomisperuste
1.1.2026 alkaen työsopimuksen irtisanomiskynnyksen täyttymisen arvioinnissa riittää jatkossa asiallinen syy aiemman asiallinen ja painava syy perusteen sijaan. Irtisanomisperusteen täyttymistä arvioidaan edelleen kokonaisharkinnalla, eikä irtisanomista saa tehdä vähäisestä, syrjivästä taikka mielivaltaisesta syystä. Mikä tahansa moitittava käytös tai puutteellinen työsuoritus ei riitä irtisanomisperusteeksi. Kuten aiemmin, työnantajan tulee huomioida myös muut työnantajan ja työntekijän velvollisuudet sekä kielletyt irtisanomisperusteet. Työntekijää ei saa jatkossakaan irtisanoa ennen kuin hänelle on annettu varoitus ja mahdollisuus korjata menettelynsä.
STUL kehottaa jäsenyrityksiään olemaan yhteydessä lakineuvontaan ennen työsuhteen irtisanomista. 1390/2025 Laki työsopimuslain 7 luvun muuttamisesta, HE 158/2025.
Määräaikainen työsuhde
Määräaikaisen työsopimuksen voisi tehdä ilman perusteltua syytä, jos kysymys on ensimmäisestä työsopimuksesta työnantajan ja työntekijän välillä. Lisäksi sen voisi solmia, jos työnantajan ja työntekijän välisen edellisen työsuhteen päättymisestä on kulunut sopimuksen alkamishetkellä vähintään kaksi vuotta (nyt: työnantajan aloitteesta on oltava perusteltu syy /12 kk pitkäaikaistyöttömyys).
Työsopimus voitaisiin uusia enintään kahdesti vuoden kuluessa ensimmäisen määräaikaisen työsopimuksen tekemisestä. Yhteensä määräaikaisia työsopimuksia saisi tehdä ilman perusteltua syytä enintään kolme kappaletta. Sopimusten yhteenlaskettu kokonaiskesto ei kuitenkaan saisi ylittää yhtä vuotta. Työnantajalla olisi velvollisuus antaa työntekijälle määräaikaisen työsopimuksen päättyessä perusteltu selvitys mahdollisuudesta palkata työntekijä toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen tai määräaikaiseen työsuhteeseen, joka tehtäisiin perustellusta syystä.
Työnantajalla olisi myös velvollisuus tarjota työtä, jos ilman perusteltua tehty määräaikainen työsopimus on päättymässä ja työnantaja harkitsee palkkaavansa lisää työntekijöitä kyseiseen tai vastaavan kaltaiseen tehtävään. Velvollisuus työn tarjoamiseen kestäisi työsopimuksen päättymisen jälkeen ajanjakson, joka vastaisi kolmasosaa työntekijän kanssa tehtyjen työsopimusten kokonaiskestosta ja olisi enintään neljä kuukautta.
Muutosten valmistelu on käynnissä. Hallitus esitti alunperin, että lakimuutokset tulisivat voimaan 1.4.2026. HE 199/2025 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi on kuitenkin vielä käsittelyssä juttua kirjoittaessa 20.4.2026, eikä tarkka voimaantulopäivä ole tiedossa.
Lomautusilmoitusajan muutos
Lomautusilmoitusaika lyhenisi 7 päivään ja tätä voitaisiin noudattaa työehtosopimuksen määräyksistä riippumatta. Lakiin perustuvan lomautusilmoitusajan noudattamisesta olisi mahdollista sopia työpaikkakohtaisesti. Muutosten valmistelu on käynnissä. Hallitus esitti alunperin, että lakimuutokset tulisivat voimaan 1.4.2026. HE 199/2025 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi on kuitenkin vielä käsittelyssä juttua kirjoittaessa 20.4.2026 eikä tarkka voimaantulopäivä ole tiedossa.
Takaisinottovelvollisuuden muuttaminen
Työsopimuslakiin perustuva työntekijän takaisinottovelvollisuus poistettaisiin alle 50 henkeä säännöllisesti työllistävissä yrityksissä ja yhteisöissä, ja tätä säädöstä voitaisiin noudattaa työehtosopimuksen määräyksestä riippumatta. Muutosten valmistelu on käynnissä. Hallitus esitti alunperin, että lakimuutokset tulisivat voimaan 1.4.2026. HE 199/2025 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi on kuitenkin vielä käsittelyssä juttua kirjoittaessa 20.4.2026 eikä tarkka voimaantulopäivä ole tiedossa.
Säästövapaan pitämisen ajankohta
Työryhmän mietinnön mukaan lähtökohtana olisi jatkossakin pyrkimys siihen, että työnantaja ja työntekijä sopisivat säästövapaan ajankohdasta vuosilomaa säästettäessä tai myöhemmin vuosilomia suunniteltaessa. Jos ajankohdasta ei ole sovittu, työntekijän olisi esitettävää pyyntö säästövapaan ajankohdasta viimeistään neljä kuukautta ennen sen toivottua alkamista. Työnantajan tulisi vastata pyyntöön kuukauden kuluessa. Jatkossa työnantaja voisi kieltäytyä työntekijän pyynnöstä, jos säästövapaan pitäminen työntekijän toivomana ajankohtana aiheuttaisi työnantajan tuotanto- tai palvelutoiminnalle haittaa tai jos se estäisi tasapuolisen vuosilomien ja säästövapaiden sijoittamisen. Työntekijä voisi esittää uuden pyynnön työnantajan kieltäydyttyä. Muutosten valmistelu käynnissä ja työryhmän mietinnön mukaan muutosten olisi tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027.
Työelämän tietosuojalain muuttaminen
Työelämän tietosuojan sääntelyä selkeytetään. Linjauksen mukaan ”selvitetään työelämän tietosuojalain muutostarpeet ja mahdollisuudet hallinnollista taakkaa aiheuttavan Suomi-lisän kumoamiseksi.” Selvityksen perusteella työ- ja elinkeinoministeriö päättää mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Muutosten valmistelu on käynnissä.
- Lisäksi palkka-avoimuusdirektiivi olisi tarkoitus saattaa voimaan kesällä 2026.
- Hallitusohjelmassa on kirjaus työperäisen maahanmuuton edistämisestä. Työvoimaa täydennetään ensisijaisesti EU/ETA-maista, jonka lisäksi kansainvälistä rekrytointia edistetään myös kolmansista maista.
Tiedotamme olennaisista muutoksista erikseen.
Lähde: työ- ja elinkeinoministeriön internetsivut ja Finlex.
