Sähköistysala tarvitsee naisia
Sähköistysalan osaajatarve kasvaa tekijöiden ikärakenteen ja puhtaan siirtymän vaatimusten vuoksi. Alalla on vetovoimaa, mutta naisten osuus laahaa edelleen perässä. Voisiko apu löytyä brändäyksestä?
Alan vetovoimassa sinänsä ei ole ongelmaa. Monissa toisen asteen oppilaitoksissa sähkö- ja automaatioalalle pääseminen vaatii jopa yli kahdeksan keskiarvon. Tämänkin kevään yhteishaussa alalle oli toiseksi eniten ensisijaisia hakijoita.
Tulevaisuudessa tarvitaan kuitenkin paljon lisää osaajia. Kun alan opiskelijoista vain 10 prosenttia on naisia ja työelämässä tätäkin vähemmän, jää puolet väestöstä lähes hyödyntämättä.
Sukupuoli ei määritä osaamista eikä ole mitään syytä, miksi naiset eivät voisi toimia alalla. Miksi ala siis näyttäytyy edelleen vain miesten maailmana? Onko syy sitkeissä mielikuvissa – ja olisiko nyt korkea aika murtaa ne?
Miksi naiset eivät hakeudu alalle?
Sähköistysala on perinteisesti ollut miesvaltainen, ja se näkyy nuorten naisten uravalinnoissa. Mielikuvat alan työtehtävistä voivat olla rajoittuneita – ne näyttäytyvät teknisinä, fyysisinä ja maskuliinisina.
Nuoret naiset eivät välttämättä näe tarpeeksi esikuvia, jotka edustavat heidän omia kiinnostuksen kohteitaan ja uratavoitteitaan. Sukupuoliroolit ja vanhat normit elävät yhä yllättävän tiukassa. Meidän alan toimijoiden velvollisuus on huolehtia, että viestimme alasta monimuotoisesti, ajantasaisesti ja houkuttelevasti.
STULin yksi tärkeimmistä tavoitteista on varmistaa osaavan ja pätevän työvoiman riittävyys tulevaisuudessa. Työtä tehdään yhdessä alan toimijoiden kanssa, ja keskusteluissa onkin noussut esiin erinomaisia kehitysajatuksia esimerkiksi alan brändäyksestä.
Kaikkeen tarvitaan sähköä
”Tätä pitäisi miettiä brändäysprojektina. Puhutaan todella moniulotteisesta asiasta – alallahan voi tehdä mitä vain. Vihreä siirtymä perustuu sähköön, ja sähköön perustuva teknologia rakentaa tulevaisuutta”, Markku Varsila Seskosta sanoo.
Vaikka rakennusalan heilahtelu vaikuttaakin, sähköalalla on todennäköisesti töitä tulevaisuudessakin.
”Sähkö vaikuttaa suoraan kahdeksaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen, ja välillisesti kaikkiin seitsemääntoista. Se esimerkiksi auttaa torjumaan ilmastonmuutosta, poistamaan köyhyyttä ja edistämään sukupuolten tasa-arvoa. Nämä ovat nuorille merkityksellisiä asioita, joiden kautta voimme nostaa alan profiilia”, Varsila kommentoi.
Ratkaisu uudenlaiseen osaamistarpeeseen
Tampereen yliopistolta löytyy erinomainen esimerkki siitä, miten alan koulutus voi mukautua muuttuvaan maailmaan. Syksyllä 2023 aloitettu energiamurroksen tutkinto-ohjelma vastaa uuteen, tunnistettuun osaamistarpeeseen. Tiedekuntarajat ylittävä koulutus rakentui pitkälti hyödyntämällä olemassa olevaa opetustarjontaa ja kokoamalla mukaan aihepiirin kannalta keskeisimmät kurssit.
”Tutkinto-ohjelmamme on koettu merkitykselliseksi kestävän kehityksen aspektin takia. Noin 40 prosenttia aloittaneista opiskelijoista on naisia, kun perinteisesti sähkötekniikan ja useilla muilla tekniikan aloilla naisten osuus on 10–20 prosenttia”, Kalle Ruuth Tampereen yliopistolta sanoo.
Sähköala tarvitsee rohkeaa uudelleenbrändäystä laajemminkin. Alan muutos on nopeaa, ja vanhat, pölyttyneet mielikuvat joutaisivat jo romukoppaan. Naiset suoriutuvat alan tehtävistä siinä missä miehetkin ja tuovat mukanaan uusia, arvokkaita näkökulmia. Monimuotoisuus on edellytys alan uudistumiselle ja menestykselle.
STUL tekee yhteistyötä alan oppilaitosten, yritysten ja järjestöjen kanssa tulevaisuuden osaamisen varmistamiseksi. Lue lisää sähkö- ja energia-alan koulutus- ja työmahdollisuuksia tunnetuksi tekevästä Näkymätön voima -kampanjasta.
