Sähköistysalan opintojen vetovoimasta on pidettävä huolta 

Rakennusalan markkinatilanne, työssäoppimisen heikentyneet mahdollisuudet ja lähiopetuksen leikkaukset uhkaavat sähköalan vetovoimaa. Varoitusmerkkeihin olisi hyvä puuttua mahdollisimman pian. 

Moni tänä keväänä valmistunut pohtii edelleen, mitä haluaa tehdä tulevaisuudessa. Siksi nyt on hyvä aika puhua siitä, miten sähköalan koulutuksen vetovoimaa pidetään yllä myös jatkossa.

Nuorten kiinnostus ja tietoisuus kestävästä energiantuotannosta ja -käytöstä ovat kasvaneet ilmastonmuutoksen ja energiamurroksen myötä. Sähköala antaa laajat mahdollisuudet vaikuttaa vastuullisempaan tulevaisuuteen ja sijoittua ammatin kautta työelämään. Sähkö- ja automaatioalan suosio onkin kasvanut yhteishaussa jo vuosien ajan, ja opintonsa keskeyttäneiden määrä on erittäin pieni. Alan vetovoimaa nuorten silmissä kannattaa silti edelleen edistää kansainvälisen kilpailukykymmekin vuoksi.

Teetimme syyskuussa 2023 valtakunnallisen kyselyn ammattioppilaitoksille ja sähköalan urakoitsijoille. Kyselyn mukaan rakennusalan heikko markkinatilanne ja talouden taantuma uhkaavat vähentää tuntuvasti sähköalan opiskelijoiden työssäoppimisen mahdollisuuksia. Noin joka kolmas sähköalan urakointiyritys suunnitteli lomautuksia seuraavan puolen vuoden aikana. Lähes kaksi kolmesta (64 %) kyselyyn vastanneesta urakointiyrityksestä kertoi, että työssäoppimisjaksoja ei järjestetä lomautusten ja irtisanomisten aikana.  Tämä ei kuitenkaan olisi välttämätöntä, sillä alan TES mahdollistaa työssäoppimisen jatkumisen vakituisen henkilöstön lomautus- ja irtisanomistilanteissa. Kannustammekin yrityksiä pitämään katseensa myös tulevaisuudessa ja järjestämään työssäoppimisjaksoja vaikeista ajoista huolimatta.

Työssäoppimisen vaatimukset ja tavoitteet selviksi

Kyselyyn vastanneet yritykset toivoivat, että ammatillisen koulutuksen ensimmäisinä vuosina nuorille opetettaisiin nykyistä enemmän työelämätaitoja. 85 % yrityksistä piti työaikojen noudattamista tärkeimpänä taitona, joka nuorella tulisi olla ennen työssäoppimisjakson aloittamista. Urakointiyritykset toivoivat myös, että opiskelijoiden työmotivaatiota tuettaisiin nykyistä paremmin.

Oppilaitokset puolestaan halusivat yrityksiltä opetussuunnitelmaa tukevia monipuolisia tehtäviä, sillä paikoin työtehtävät ovat toissijaisia tai yksipuolisia. Suurin osa työssäoppimispaikkoja tarjoavista yrityksistä ei kuitenkaan tunne opetussuunnitelmien sisältöjä ja aikatauluja, jolloin tehtäviä voi olla vaikea suunnitella. Suosittelemme, että työssäoppimisjakson tavoitteet ja aikataulut jaetaan alan yrityksille hyvissä ajoin.

Lähiopetuksen määrän leikkaukset heikentävät monien taitojen sisäistämistä. Käytännön ammattitaitoa ei voi opetella etänä tai ulkoistaa yrityksille. Myös opiskelijat itse toivovat enemmän työsali- ja labraharjoitteita. Leikkaukset vaikuttavat negatiivisesti esimerkiksi työkalujen käytön hallintaan, erilaisten työmenetelmien hallitsemiseen, sähköalan materiaali- ja tarvikkeistotuntemukseen, erityyppisten asennus- ja työmaaympäristöjen ymmärtämiseen, sähköalan vaatimusten sisäistämiseen sekä ammatillisen identiteetin omaksumiseen.

Askelmerkit muuttuvaan koulutukseen

Oppimisen siirtyminen työpaikoille vaatii oppijalta nopeaa omaksumista sekä ohjaajan työpaikalla. Molemmilta osapuolilta vaaditaan hyviä viestintätaitoja, motivaatiota ja malttia. On tärkeää luoda riittävästi mahdollisuuksia onnistumisiin, mutta myös turvallisia tilanteita epäonnistua.  Työpaikalla oppiminen on ensisijaisesti työsuoritteessa oppimista. Onnistunut työsuoritteessa oppiminen on aina kahden kauppa, joka vaatii aikaa ja useita toistoja. Opettajien ja työnantajien on entistä tärkeämpää suunnitella työharjoittelun sisältöä yhdessä, jotta nuori oppii tarpeellisia taitoja ja saa sopivasti vastuuta – turvallisuusasiat huomioiden.

Keräämme tällä hetkellä työryhmää, jonka tehtävänä on miettiä, miten opetussuunnitelmaa tarkennetaan oppilaitoskohtaisella liitteellä. Liitteen tavoitteena on selventää tutkinnon eri osissa vaadittavaa ammattitaitoa. Lisäksi liitteessä avattaisiin tarkemmin esimerkiksi tietyn työsuoritteen vaatimuksia, välineitä, työprosessin hallintaa ja erityisesti sähköön liittyvää sähkötyöturvallisuutta. Kyseiset kuvaukset olisi hyvä päivittää tasolle, joka tukee laajemmin sähköalan ymmärrystä ja lainsäädäntöä.

Sähköistysalan osaajien tarve lisääntyy tulevaisuudessa. Vetovoimaa on edelleen, mutta sitä uhkaaviin tekijöihin on puututtava nyt. Koulutuksen kehittäminen sekä yritysten ja oppilaitosten yhteistyön edistäminen ovat kaikkien alan toimijoiden vastuulla.

Marko Utriainen