Hyvinvointia sähköllä -visioseminaari keskittyi osaamisen vahvistamiseen alalla

Hyvinvointia sähköllä -visioseminaarin puhujat haastoivat yleisöä pohtimaan, miten alalle saadaan lisää osaajia, uutta osaamista ja yhteistyötä.

Ikäluokat pienenevät, osaajia eläköityy ja samaan aikaan energiamurros ja uudet teknologiat vaativat uuden oppimista. Alan vetovoimaisuuden parantamiseksi on keksittävä uusia keinoja ja yritykset tarvitaan mukaan talkoisiin, esimerkiksi tarjoamaan nuorille työharjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkoja.

Nämä asiat STK:n Sallamaari Muhonen nosti keskeisiksi Heurekassa 24.4. järjestetyn seminaarin avaussanoissaan.

Osaajapulaan ei ole nopeita ratkaisuja

EuropeOnin pääsihteeri Julie Beaufils korosti työvoiman ja osaamisen merkitystä energiamurroksen toteuttamisessa Euroopassa.

Myös Beaufils nosti esille energiamurroksessa tarvittavat, monimutkaiset ja toisiinsa linkittyvät teknologiat, jotka vaativat uutta, jatkuvasti päivittyvää osaamista.

Työvoiman saatavuudessa on jo nyt haasteita koko Euroopassa, joita väestön ikääntyminen syventää entisestään. Alan ja teknisen koulutuksen vetovoima sekä miesvoittoisuus hankaloittavat tilannetta. Yllä mainittu teknologiahaaste vaikuttaa myös työvoiman saatavuuteen.

Beaufils varoitti uudelleen- tai lisäkoulutuksen kaltaisista väliaikaisista ratkaisuista, sillä ongelma ratkeaa vain houkuttelemalla uusia osaajia alalle. Nopea lisäkouluttaminen on huono lääke sähköalalla sähköturvallisuusriskin vuoksi.

Hän näkee positiivisena tilanteessa sen, että haasteiden ollessa Euroopan laajuisia meillä on mahdollisuus tehdä yhteistyötä ratkaisujen eteen. EuropeOn panostaa EU:n poliittisiin päättäjiin vaikuttamiseen ja Beaufils muistuttikin lähestyvistä eurovaaleista. Jopa 80 % energiaan ja ilmastoon liittyvästä lainsäädännöstä tulee EU:sta, joten yritysten on tärkeää olla osa keskustelua.

Suomen energiatulevaisuus

Energiateollisuuden Joona Turtiainen valotti esityksessään energiatulevaisuuden visiota. Energiakriisi on ohitettu ja Suomessa on tällä hetkellä Euroopan toiseksi halvin sähkö. Fossiiliset polttoaineet ja nettotuonti on pystytty korvaamaan uusiutuvilla energiamuodoilla ja ydinvoimalla. Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt ovat romahtaneet. Kuitenkin teollisuuden sähköistyminen hidastunut.

Energiateollisuus tavoitteleekin energiaintensiivisten investointien voimakasta kasvua Suomessa. Vaikka kaikkea ei voida suoraan sähköistää ja avuksi tarvitaan vetyä, vaatii vetytalouskin toteutuakseen lisää sähköä.

Turtiaisen mukaan moottoritie on rakennettu ja nyt odotellaan, että teollisuuden kärryt alkavat vyörymään sille.

Mitä yhteistä on energiatehokkuudella ja metaversumilla?

Nokian Jarkko Pellikka puhui energiatehokkaan metaversumin luomisesta ekosysteemiyhteistyön ja standardoinnin avulla. Digitalisaatio ja vihreä siirtymä muodostavat kaksoissiirtymän, joka vaatii uutta osaamista ja osaamisen yhdistämistä.

Energiatehokkuus on tärkeä osa keskustelua digitalisaatiosta siksi, että datan määrä kasvaa jatkuvasti ja bittien liikutteluun tarvitaan sähköä. Digitalisaatio myös vähentää hiilidioksidipäästöjä.

Pellikan mukaan metaversumit ovat jo täällä ja käytännön sovelluksista löytyy monia esimerkkejä, kuten monelle tutut Teams-palaverit, etäseuranta ja etähuolto teollisuudessa tai digitaaliset kaksoset tuotekehityksessä. Kun osaamista saa käyttöön toiselta puolen maailmaa hetkessä tai testaus ja validointi voidaan tehdä ennen kuin ominaisuudet viedään osaksi fyysistä tuotetta, syntyy valtava kilpailuetu.

Standardoinnin Pellikka nivoi osaksi kokonaisuutta siten, että se mahdollistaa digitaalisten ratkaisujen yhteentoimivuuden. Standardoinnilla voidaan varmistua siitä, että kehitys kulkee samaan suuntaan ja osaamista on helppo yhdistää.