Toimintaa linjaavat teemat

 

Vuoden 2019 teemat

1. Toisen asteen koulutusuudistus sähköasennusalalla

Vuoden 2018 alusta voimaan tullut toisen asteen koulutusuudistus muuttaa sähköasennusalan koulutusta merkittävästi. STUL on yhteistyössä oppilaitosten kanssa
laatinut hyvän kokonaistoimintamallin ja apuvälineet työssä oppimisen seurantaan ja
raportointiin samoin kuin näiden käytön koulutukseen. Vuonna 2019


– Panostetaan oppilaitosten, alueosastojen ja jäsenyritysten yhteistoiminnan edistämiseen, niin että luotu järjestelmä saadaan tehokkaaseen käyttöön ja että työssäoppimispaikkoja todella saadaan kaikille opiskelijoille.
– STUL aloittaa toimenpiteet, joilla voidaan vaikuttaa myös oppilaitoksissa tapahtuvan opetuksen sisältöön siten, että se on tasokasta ja mahdollisimman tasalaatuista kaikissa oppilaitoksissa eri puolilla maata.
– STUL:n ajaa mallia jossa mm.
– koulutussopimus erotetaan selvästi nykyisestä oppisopimusmallista
– koulutussopimus ei missään vaiheessa muodosta työsuhdetta
– määritellään miten, millä perusteella ja kuinka paljon koulutussopimuksen
mukaisille työssä oppijoille voidaan / tulee maksaa palkkaa missäkin vaiheessa
opiskelun edistyessä.
– STUL hankkii tarvittavat resurssit koulutusuudistuksen vaatimien toimenpiteiden
ja tavoitteiden tehokkaaseen läpivientiin.
– Kaikissa koulutusuudistukseen liittyvissä toimissa ja tavoitteissa toimitaan tiiviissä
yhteistyössä oppilaitosten ja opettajien kanssa.


2. Talotekniikkastrategia

STUL laatii vuonna 2019 yhdessä LVI-TU:n kanssa talotekniikka-alan strategian.
Strategian tarkastelujakso on viisi vuotta ja strategialla vastataan mm. seuraaviin
kysymyksiin
– Miten teknologinen kehitys, erityisesti IoT ja digitalisaatio, vaikuttaa talotekniikkaan
– Miten talotekniikan eri alueiden – lämpö, vesi, ilmastointi, sähkö, tele, automaatio, kylmä, turva, AV, – keskinäiset riippuvuudet ja synergiat kehittyvät
– Miten talotekniikan asema rakentamisessa ja kiinteistöliiketoiminnassa kehittyy
– Mitä mahdollisuuksia ja haasteita kehitys tuo yksittäisille alan yrityksille yhdessä
ja erikseen ja miten alan yritysrakenne kehittyy
– Miten eri tavoin ala, yritykset ja järjestöt, voisivat vaikuttaa kehitykseen ja hyödyntää muutosta
– Miten alan järjestötoiminta tulisi organisoida edunvalvonnan vaikuttavuuden lisäämiseksi.

3. Reilut pelisäännöt ja yhteistyö rakentamisessa ja sähköistyksessä

Rakentamisessa esiintyy varsin yleisesti epäreiluiksi koettuja toimintamalleja ja
sopimusehtoja ja sähköasennusyritysten on vaikeaa saavuttaa asemaa, jossa se voisi
toimia tehokkaasti ja tuloksellisesti kaikkea osaamistaan hyödyntäen mahdollisimman toimivan lopputuloksen aikaan saamiseksi. Tilannetta parannetaan
– Lisäämällä kiinteistön omistajien ja rakennusliikkeiden ymmärrystä sähköistyksen
ja talotekniikan kasvavasta merkityksestä. Keinoina tässä monimuotoinen tiedotus
ja tutkimushankkeet
– Lisäämällä yhteistyötä LVI-asennusalan kanssa
– Lisäämällä yhteistyötä sähkösuunnittelijoiden kanssa

Tavoitteena on järkevien urakkamuotojen ja sopimusehtojen käytön lisääminen. Tavoitteena on saada sähkö- ja talotekniset urakoitsijat ja suunnittelijat vaativissa kohteissa tasavertaisiksi päätoteuttajiksi rakennusurakoitsijoiden ja arkkitehtien rinnalle
ja muissa kohteissa saada alistettu sivu-urakkamalli nykyisin yleisen aliurakkamallin
sijaan.

4. Sähköurakoitsijoiden projektinjohtokyvykkyyden lisääminen

Sähköurakoitsijoiden aseman parantaminen uusissa vaativien kohteiden kumppanuusmalleissa edellyttää uudenlaista osaamista. Keskeisimmät lisäosaamista vaativat alueet ovat projektinjohto-osaaminen ja suunnitteluosaaminen, jotka yhdessä
ovat avain parempaan projektinjohtokyvykkyyteen. Projektinjohto-osaamista kehitetään soveltuvaa koulutusta kehittämällä ja hankkimalla. Suunnitteluosaamisessa
koulutuksen lisäksi mahdollisuuksia tarjoaa yhteistyön lisääminen sähkösuunnitteluyritysten kanssa.