Valtioneuvoston asetuksien muutokset astuneet voimaan

15.8.2019

Sähkötöiden johtajat ja sähkötöiden johtajan pätevyyttä hakevat huom!

Valtioneuvoston asetuksien 1435/2016 sähkötyöstä ja käyttötyöstä sekä 1434/2016 sähkölaitteistoista muutokset (Vna 804/2019 ja Vna 805/2019) astuivat voimaan 15.7.2019


Valtioneuvoston asetukseen sähkötyöstä ja käyttötyöstä hyväksyttiin muutokset koskien 3 §:n 1 ja 2 momenttia, 4 §:n 2 ja 3 momenttia sekä liitteen 6 §:n 1 momenttia, 7 §:n 3 momenttia ja 8 §, jonka lisäksi asetukseen lisättiin uusi kohta 4 a § sekä liitteen 2 §:n ruotsinkieliseen versioon uusi 2 momentti.

3 §:n sähköalan opintojen perusvaatimuksissa tarkennettiin eritasoisten tutkintojen opintoviikkojen sekä opinto- ja osaamispisteiden kokonaismäärän vaatimuksia. Aikaisemmassa asetustekstissä on virheellisesti rinnastettu 45 opintopistettä 40 opintoviikkoon, kun opetushallitus on käyttänyt opintoviikkojen muunnossa opintopisteiksi kerrointa 1,5. Korjatun asetuksen mukaan korkeakoulututkinnoissa kokonaismäärän tulee olla vähintään 30 opintoviikkoa tai 45 opintopistettä. Perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa vaatimus on 40 opintoviikkoa tai 60 osaamispistettä. Hyväksyttävien opintojen aihealueet pysyivät muutoksessa entisellään.

Ammatillisten tutkintojen mitoitusperiaatteita yhtenäistettiin toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformin yhteydessä siten, että kaikkien ammatillisten tutkintojen laajuus määritellään 1.1.2019 alkaen osaamispisteinä. Korkeakouluasteen opintopiste ei kuitenkaan ole verrannollinen toisen asteen osaamispisteen kanssa eikä niiden perusteella voida tehdä johtopäätöksiä tutkintojen opintovaatimuksista. Osaamispisteellä ei mitata koulutusaikaa vaan osaamisen määrää.

Vanhat insinööri- ja teknikkotutkinnot, ennen ammattikorkeakouluaikaa, perustuivat valtakunnallisiin opinto-ohjelmiin, joissa on eri aikakausina käytetty erilaisia opintojen laajuusmäärittelyjä (kuten opintoviikkoja). Ammattikorkeakoulu-uudistuksen myötä ”vanhan malliset” teknikko- ja insinööritutkinnot lakkautettiin eikä niitä ole suoritettu enää 2000–luvulla (viimeiset teknikkokoulutukset alkoivat vuonna 1996). Soveltuva tekniikan alan korkeakoulututkinnon koulutusvaatimus vastaa laajuudeltaan ja vaatimusalueiltaan aiempien säädösten sähkövoimatekniikan insinöörikoulutuksen vaatimuksia.

Asetuksen muutoksen perustelumuistiosta käy ilmi, jo aikaisemminkin tiedossa ollut, sähköpätevyyksien osalta tärkeä asia. Sähköturvallisuuslain 66 § ja 68 § tunnistaa sähköpätevyyksien kannalta hyväksyttäviksi insinööri ja teknikkotutkinnoiksi ainoastaan ”sähkövoima-alan insinöörin” ja ”sähkövoima-alan teknikon” tutkinnot tai vastaavat. Nämä sähkövoima-alan tutkinnot ovat soveltuvia insinööri ja teknikkotutkintoja myös lain 73 §:ssä tarkoitettujen sähköalan ammattilaiselta edellytetyn koulutuksen suhteen. Muut vanhat tutkinnot eivät opintojen sisällön suhteen täytä soveltuvan tutkinnon vaatimuksia, tosin ne kyllä voidaan täydentää jatko-opinnoilla soveltuviksi tutkinnoiksi.

4 §:n 2 momentin osalta (liittyen sähköpätevyys 2:een) tarkennettiin opintojen täydentävien vaatimusten osalta sähkön jakeluverkkojen olevan pienjännitteisiä. 3 momentin osalta tarkennettiin sähköalan ammattihenkilön osalta opintojen olevan sähkötyön kohteena olevan tehtäväalueen opintoja, jolloin korkeakouluopintojen osalta riittää 25 opintopisteen opinnot kyseessä olevalle rajoitetulle tehtäväalueelle.

Uusi kohta 4 a § oli välttämätön lisäys itsenäiseen työskentelyyn oikeuttavan sähköalan ammattihenkilön määrittämiseksi siten, että sähkötöiden johtaja pystyy sen perusteella päättelemään, täyttääkö ammattihenkilö ko. sähkötyössä tarvittavat ammattitaito- ja osaamisvaatimukset ilman, että hänen tarvitsee ensin perehtyä Opetushallituksen perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteiden sisältöön. Uudessa 4 a §:ssä on nyt mainittu soveltuvia tutkintoja, jotka täydentävät sähköturvallisuuslain 73 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohtia.

Liitteestä (Sähkötyön turvallisen suorittamisen olennaiset turvallisuusvaatimukset) korjattiin virheellisiä viittauksia vääriin pykäliin. Liitteen 6 §:n 1 momentissa, 7 §:n 3 momentissa ja 8 §:ssä oli kaikissa kirjoitusvirhe, jonka vuoksi säädösviittaukset olivat yhden numeron verran liian pienet.

Valtioneuvoston asetus sähkölaitteistoista selvisi huomattavasti pienemmillä korjauksilla. Siinä korjattiin vain 3 §:n virheellinen viittaus (85 §) oikeaan muotoon 34 §:ksi.

Lähde: Vna 804/2019 ja 805/2019 perustelumuistioineen.

Toimitusjohtaja Olli Vitikka, Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy