Kaunista pintaa, kyseenalaista laatua

29.1.2019

Pääkirjoitus Sähköala-lehti 1-2/2019
Päätoimittaja Olli-Heikki Kyllönen



Uudisasuntotuotanto kasvukeskuksissa ja etenkin pääkaupunkiseudulla on jo
muutaman vuoden jatkunut lähes ennätystasolla. Rakentaminen on ollut vilkasta
niin tuetussa ja markkinaehtoisessa vuokra-asuntorakentamisessa kuin
myös niin sanotussa kovan rahan omistusasuntotuotannossa.

Keskustelut näitä 
kohteita sähköistävien sähköurakoitsijoiden kanssa luovat mielenkiintoisen ja samalla hieman murheellisenkin kuvan tilanteesta.

Vastoin yleistä vanhaa käsitystä rakentamisen valvonta ja tuotettu laatu ovat
selkeästi parhaat markkinaehtoisessa vuokra-asuntotuotannossa. Tarkemmin
ajateltuna tämän taustalla on yksinkertainen taloudellinen logiikka. Rakennuttajana
on taho, joka aikoo omistaa ja vuokrata huoneistoja pyöreästi noin kymmenen
vuoden ajan. Tänä aikana tuotteen on oltava kunnossa ja sen jälkeen vielä
myytävissä. Mikäli tämän kymmenen vuoden omistusjakson aikana joudutaan
tekemään vähänkään isompia remontteja, niin remontin kustannukset lisättynä
menetetyllä vuokratuotolla syövät nopeasti investoinnin kannattavuuden, vaikka
kohtuullinen osa korjauksista saataisiinkin menemään takuuna rakennusliikkeen
piikkiin.

Huonoin tilanne on kovan rahan gryndausrakentamisessa. Asunnot myydään
yksityisille ihmisille, joiden ymmärrys rakentamisen laadusta ja sen merkityksestä
on jokseenkin olematon. Myyntivaltteina ovat näissä kohteissa useimmiten
sijainti ja kauniit pintamateriaalit.

Grynderin tavoitteena on vain ja ainoastaan 
rakentaa ja myydä nopeasti ja mahdollisimman halvalla. Kun tämä vielä toteutetaan omaa työvoimaa minimoiden, ylipitkillä alihankintaketjuilla, aliurakat äärimmilleen pilkkoen, niin lopputulos on mikä on.

Minulla ei valitettavasti ole keinoa, valtaa ja voimaa asiaintilan parantamiseksi.
Ei voi kuin ihmetellä sitä eroa, mikä on rakennusliikkeiden johtajien kauniiden
puheiden ja työmaiden karun todellisuuden välillä.

Tilanne on todella valitettava 
paitsi yksityisten asunnonostajien, niin myös koko kansantalouden näkökulmasta. Niin sanoakseni: Jotain tarttis tehdä. Joissakin maissa on lainsäädännöllä jotakuinkin estetty saman yrityksen toimiminen sekä rakennuttajana että rakentajana. Tätä ehkä kannattaisi harkita meilläkin, mutta mistäpä löytyisi poliitikko
tai virkamies, joka rohkenisi lähteä tällä agendalla liikkeelle.