Ilmastoselvitykset: Suomi voi olla hiilineutraali jo 2030-luvun loppuun mennessä



- Kiitos tutkijoille ansiokkaasta selvitystyöstä, joka osoittaa Suomen voivan saavuttaa hiilineutraalisuuden jo 2030-luvulla. Tämä vaatii meiltä päätöksentekijöiltä määrätietoista, pitkäjänteistä ja johdonmukaista energia- ja ilmastopolitiikkaa yli hallituskausien niin kansallisesti kuin EU-tasolla, totesi asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen pitkän aikavälin vähäpäästöisyysstrategian taustaselvitysten (PITKO ja MALULU) julkistuksessa 28.2.2019 Säätytalossa.

- Riittävien päästövähennysten saavuttamiseksi tarvitaan kaikkien yhteiskunnan toimijoiden työtä. Suomi voi olla ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijä. Tähän rooliin sopivan tarkemman hiilineutraalisuus- ja päästövähennystavoitteen määrittely vaatii vielä lisätutkimuksia, ministeri Kimmo Tiilikainen jatkaa.

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n ja Suomen ympäristökeskus Syke:n toteuttamassa PITKO-selvityksessä todetaan, että Suomi voi saavuttaa hiilineutraalisuustavoiteen vuoden 2040 tienoilla. Tavoitteen saavuttamiseksi on panostettava ensisijaisesti nopeaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen kaikilla päästösektoreilla. Lisäksi tarvitaan keinoja, joilla hiilidioksidia poistetaan ilmakehästä. Metsien hiilinielujen ylläpitäminen ja vahvistaminen ovat tässä tärkeässä roolissa. Bioenergian käytön yhteydessä toteutettava hiilidioksidin talteenotto ja varastointi voi nousta tulevaisuuden keinoksi.

PITKO-selvitys tarkasteli kaikki sektorit huomioon ottavaa kokonaispäästökehitystä. Sen tavoite oli arvioida, mikä on Suomelle sopiva päästövähennystavoite vuodelle 2050 ja mitkä ovat keskeiset toimialakohtaiset etenemisvaihtoehdot.

Luonnonvarakeskuksen MALULU-hankkeen mukaan metsien hiilinielut ovat ratkaisevassa asemassa, kun tarkastellaan maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous -sektorin (LULUCF) mahdollisuuksia edistää Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista. Tuoreiden skenaariolaskelmien mukaan metsien hiilinielu voisi kaksinkertaistua vuoteen 2050 nykytasoon verrattuna. Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöjä voitaisiin puolestaan saada vähennettyä noin 30 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä, mutta se vaatisi suuria muutoksia turvemaiden viljelyyn.

MALULU-hanke tarkasteli maataloussektorin ja maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous -sektorin (LULUCF) mahdollisuuksia vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja lisätä hiilinieluja.

PITKO- ja MALULU -hankkeet toteutettiin Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) rahoituksella. Hallitus hyödyntää saatuja tuloksia erityisesti EU:lle toimitettavan kansallisten pitkän aikavälin vähäpäästöisyysstrategian ja ilmastolain mukaisen pitkän aikavälin suunnitelman laadinnassa.

PITKO- ja MALULU-hankkeiden julkistusseminaari 28.2.2019 klo 13 suorana verkossa ja myöhemmin tallenteena

Lisätiedot:

tutkimustiimin päällikkö Tiina Koljonen, VTT Oy, p. 020 722 5806 (PITKO)
erikoistutkija Jyrki Aakkula. Luke, p. 029 5326 045 (MALULU)
ylijohtaja Riku Huttunen, TEM, p. 050 431 6519
ministeri Tiilikaisen erityisavustajat Vilhartti Hanhilahti, p. 040 836 4823 ja Taru Savolainen, p. 040 535 8622

Tiedote: Hiilineutraalius vuonna 2040 – miten tämä saavutetaan? (PITKO)

Tiedote: Metsien hiilinielupotentiaali kasvaa, mutta maataloudessa kasvi-huonekaasupäästöjen vähentäminen on haasteellista (MALULU)

Selvitys: Pitkän aikavälin kokonaispäästökehitys (PITKO)

Selvitys: Maatalous- ja LULUCF-sektorien päästö- ja nielukehitys vuoteen 2050 (MALULU)