EU on edistynyt kestävässä kehityksessä – ilmastonmuutos suurin haaste

9.5.2019

Euroopan unioni seuraa kestävän kehityksen toteutumista Euroopassa omilla SDG-indikaattoreillaan. Myönteisintä kehitys on ollut terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueella. Merkittävin globaali haaste on ilmastonmuutos, joka koskettaa erityisesti Eurooppaa.
Euroopan unioni on aktiivisena toimijana pyrkinyt edistämään kestävän kehityksen toteutumista, ja YK:ssa vuonna 2015 sovitut 17 kestävän kehityksen päätavoitetta (Agenda 2030 Sustainable Development Goals, SDGs) ovat vahvistaneet kestävän kehityksen asemaa EU:ssa entisestään.

Unionille on myös tärkeää seurata edistymistä kohti YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, joskin toistaiseksi EU on asettanut tavoitteita vain 17 indikaattorille (Taulukko 1). Niillä seurataan lähinnä ilmastonmuutosta, energian kulutusta, koulutusta, köyhyyttä ja työllisyyttä.

EU:n omasta SDG -indikaattorikokoelmasta sovittiin huhtikuussa 2017 ja indikaattorikokoelmaan perustuva seurantaraportti julkaistiin syyskuussa 2018. Seuraava EU-raportti julkaistaan kesäkuussa 2019 YK:n korkean tason poliittista foorumia (High Level Political Forum, HLPF) varten.

Taulukko 1. EU SDG -indikaattoreiden määrälliset tavoitteet vuonna 2020

Tavoitearvo Yksikkö
Köyhyys- ja syrjäytymisriski -20 miljoonaa
Koulupudokkaat <10 prosenttia
Korkeakoulutukseen hakeutuvat >=40 prosenttia
Varhaiskasvatus >=95 prosenttia
Alisuoriutuminen lukemisessa, matematiikassa ja tieteessä <15 prosenttia
Vastavalmistuneiden työllisyysaste >=82 prosenttia
Aikuiskoulutus <15 prosenttia
Pohjaveden typpipitoisuus <=50 mg/l (ei tavoitevuotta)
Primäärienergian kulutus 20 prosentin tehostuminen
Energian loppukulutus 20 prosentin tehostuminen
Uusiutuvan energian osuus >=20 prosenttia
Työllisyysaste >=75 prosenttia
T & K menot >=3 prosenttia
Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet -50 prosenttia vuoden 2010 tasosta
Uusien henkilöautojen CO2-päästöt <=95 gCO2 (vuonna 2021)
Kasvihuonekaasupäästöt -20 prosenttia vuoden 1990 tasosta
Kehitysapu <=0,7 prosenttia


 

Edistystä kestävässä kehityksessä

EU:n SDG -indikaattoreiden perusteella Euroopan unioni on edistynyt kestävässä kehityksessä lähes kaikkien globaalien päämäärien osalta. Positiivisinta kehitys on viimeisten viiden vuoden aikana ollut SDG 3 -tavoitteen ”terveys ja hyvinvointi” osalta.

Myös tavoitteiden SDG 4 ”laadukas koulutus” ja SDG 7 ”kohtuuhintainen ja puhdas energia” osalta on tapahtunut merkittävää edistymistä. Kaikkiaan edistymistä on havaittavissa 12 SDG -tavoitteen osalta.

Ilmastonmuutos merkittävin haaste, valtamerten elinvoimaisuus vaarassa

Vaikka useissa ympäristöasioissa on EU-maissa edistytty, on samaan aikaan meneillään monia huolestuttavia kehityskulkuja. Esimerkiksi typen määrä viljelymailla ja jokien fosforin määrä on kasvanut. Myös perhosten määrä ja maatalousympäristöjen lintukannat ovat vähentyneet. Rakennettu maapinta-ala on myös kasvanut: Vuonna 2015 yhtä eurooppalaista kohden oli 367 neliömetriä rakennettuja alueita.

Neljän, luonteeltaan globaalin tavoitteen – SDG 6 ”puhdas vesi”, SDG 13 ”ilmastotoimet”, SDG 14 ”pinnanalainen elämä” ja SDG 16 ”rauha, oikeudenmukaisuus ja vahvat instituutiot” – osalta kehitystrendejä ei ole pystytty laskemaan puuttuvien tilastotietojen takia. Kestävän kehityksen kannalta nämä tavoitteet ovat kuitenkin keskeisiä.

Merkittävin globaali haaste on ilmastonmuutos, joka koskettaa erityisesti Eurooppaa. Maanpinnan lämpötila oli vuonna 2017 Euroopassa keskimäärin 1,73–1,74 astetta korkeampi kuin keskimäärin ajanjaksolla 1850–1899. Maailmanlaajuisesti nousu oli vain 0,99–1,12 astetta.

Myös valtamerten elinkyky on vaarantumassa, kun niiden vesien happamuus on lisääntymässä. Vuonna 2014 pH oli 8,07. Useiden meriekosysteemien kannalta tärkeiden organismien elinkyky heikkenee, kun meret happamoituvat ja seurauksena on kasvi- ja eläinlajien sukupuuttoja. Kalakannoista 43,9 prosenttia oli myös ylikalastuksen kohteena vuonna 2016.

EU:n indikaattorikokoelmassa kaikille indikaattoreille sama paino
Europe 2020 -indikaattorikokoelma perustuu YK:n 17 kestävän kehitykseen päätavoitteeseen, joista jokaisen tavoitteen toteutumista on tarkoitus seurata kuuden indikaattorin avulla.

Näin kaikki tavoitteet ovat yhtä tärkeitä, mikä mahdollistaa edistymisen tasapainoisen mittaamisen kestävän kehityksen eri ulottuvuuksiin nähden. Indikaattoreiden määrä on rajattu maksimissaan noin sataan, mitä asiantuntijat pitävät tehokkaan ja harmonisoidun seurannan ylärajana.

Jukka Hoffren
Kirjoittaja toimii SDG-hankkeen projektisihteerinä ja  tutkimuspäällikkönä Tilastokeskuksen tietopalvelu -yksikössä.

Lähde: Tilastokeskuksen Tieto & Trendit julkaisu 9.5.2019

Lue koko artikkeli